Yleinen äänioikeus

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomessa saavutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus eduskuntauudistuksessa vuonna 1906, kun Suomi oli vielä osa Venäjää. Vanha valtiopäiväjärjestys oli jättänyt äänioikeuden ulkopuolelle niin naiset, kuin suuren osan tavallisesta työväestöstä. Eduskuntauudistus oli merkittävä askel Suomen tasa-arvoistumisessa. Muutoksen suurutta kuvaa se, että äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui uudistuksen myötä.

Naisasialiike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupungimuseo, tuntematon valokuvaaja. Ensimmäisten yksikamaristen valtiopäivien naiskansanedustajia (yhteensä 19). Edessä vasemmalta Hilja Pärssinen, Alli Nissinen, Lucina Hagman, Alexandra Gripenberg, Evelina Ala-Kulju, Liisa Kivioja. Takana vasemmalta Dagmar Neovius, Hedvig Gebhard, Iida Vemmelpuu, Hilda Käkikoski, Miina Sillanpää, Hilma Räsänen, Maria Laine.

Suomen monet naisjärjestöt muodostuivat 1800-luvun lopussa keskustelemaan erilaisista yhteiskunnallisista aiheista, kuten kieltolaista ja prostituution kieltämisestä, vähäosaisten auttamisesta ja naisten koulutuksesta. Suomalaiset naisjärjestöaktiivit olivat vankasti vaatimassa naisille samoja mahdollisuuksia yhteiskunnassa toimiseen kuin miehille.[1] Yksi äänioikeusanomus esitettiin senaatille jo 1897 Naisyhdistyksen toimesta mutta se ei mennyt läpi.[2]

Työväenliike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samaan aikaan työväenliike aktivoitui ympäri Eurooppaa vaatimaan parempia oikeuksia työntekijöille. Suomen työväenliikkeessä oli myös naissiipi, joiden agendana oli kuitenkin työväen yleinen äänioikeus, ei siis pelkkä naiskysymys.[3] Se kuitenkin kannusti naisia osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Suomessa käynnistyi 1905 suurlakko, jossa työväestö osoitti massavoimansa ja esitti vaatimuksensa äänioikeudesta. Myös rauhaton tilanne Venäjällä aiheutti sen, että vaatimuksiin oli nyt pakko reagoida niin Suomessa kuin Pietarissakin.

Ensimmäiset eduskuntavaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset vaalit järjestettiin 1906 ja Suomen ensimmäiset kansanedustajat aloittivat työnsä. Kansalaisjärjestöjen aktiivit olivat suosittuja äänestettäviä niin miehissä kuin naisissakin. Tiettyjen varallisuuteen liittyvien rajoitusten takia äänioikeuden ulkopuolelle jäi kuitenkin edelleen noin 100 000 ihmistä. Lisäksi henkilön tuli olla kirjoitettuna henkikirjaan, siis aikakauden väestörekisteriin, jonka huolimattoman pidon takia joku saattoi yllättäen pudota äänioikeuden ulkopuolelle. Myös äänioikeuden alaikärajaa ollaan 100 vuoden aikana tuotu alaspäin alkuperäisestä 24 vuodesta, mikä on lisännyt äänioikeutettujen määrää.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lähde 1
  • Lähde 2

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Korppi-Tommola, Aura. Tavoitteena tasa-arvo: Suomen naisyhdistys 125 vuotta. SKS.
  2. Korppi-Tommola, Aura. Tavoitteena tasa-arvo: Suomen naisyhdistys 125 vuotta. SKS.
  3. Sulkunen yms.. Suomen eduskunta 100 vuotta: Naiset eduskunnassa. Suomen eduskunta.