Vehkalahti

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vehkalahti (ruots. Veckelax) oli rannikko- ja saaristokunta sekä seurakunta Kymenlaakson maakunnassa. Sen naapureita olivat Hamina, Virolahti, Miehikkälä, Luumäki, Sippola ja Kymi. Vuodesta 2003 lähtien Vehkalahti on kuulunut Haminan kaupunkiin.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pysyvä asutus alueelle muodostui 1100–1200-luvulla. Ensimmäinen asiakirjamaininta Vehkalahdesta on vuodelta 1336 ja koski kaupankäyntiä Tallinnan porvareiden kanssa. Vehkalahdella oli kirkko tiettävästi jo 1396, mutta seurakunta itsenäistyi 1427, ja harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Kirkko tuhoutui pahoin Haminan palossa 1821 ja sen jälkeen tehtyjen muutosten tuloksena.

Suur-Vehkalahden hallintopitäjä käsitti keskiajalla suuren osan itäistä Kymenlaaksoa. Vuonna 1515 siitä erotettiin Valkeala, ja 1642 Kymin kappeliseurakunta itsenäistyi mukanaan Haapasaari. Suursaari ja Tytärsaari siirtyivät Uudenkaupungin rauhassa 1721 Venäjälle. Sippola oli Vehkalahden saarnahuonekunta ja kappeliseurakunta 1693–1861. Lavansaari kuului Vehkalahteen vuoteen 1763 saakka.

Vehkalahti oli vuodesta 1554 alkaen Viipurin piispanistuimen alainen. Vuosina 1723–1742 Vehkalahden seurakunta kuului Porvoon hiippakuntaan. Vanhan Suomen aikana 1743–1812 se toimi luterilaisen Haminan hiippakunnan keskuksena. Suomen yhdistämisen jälkeen se oli jälleen Porvoon hiippakunnassa, kunnes se liitettiin 1897 perustettuun Savonlinnan hiippakuntaan. Viipurin hiippakuntaan se kuului 1924–1945. Vuodesta 1945 lähtien Vehkalahti on kuulunut Mikkelin hiippakuntaan ja Kotkan rovastikuntaan. Kuntaliitoksen toteuduttua perustettiin 2004 uusi Haminan–Vehkalahden seurakunta, joka lakkautettiin vuoden 2010 lopussa. Sen tilalle perustettiin Haminan seurakunta, jonka kappeliseurakuntia ovat Virolahden ja Miehikkälän seurakunnat.

Vehkalahti kuului ja 1560-luvulta lähtien Kymenkartanon lääniin, joka muutettiin 1634 kihlakunnaksi. Viipurin ja Savonlinnan lääniin se kuului 1721–1742, jonka jälkeen se oli osa Viipurin kuvernementtia, kun pitäjä jäi Turun rauhassa 1742 Venäjän puolelle. Se oli osa Kymen-Lappeen maakomissariaattia (kihlakunta), ja 1784-1797 se kuului Haminan piirikuntaan.  Vehkalahti liitettiin autonomiseen Suomen suuriruhtinaskuntaan muun Vanhan Suomen mukana 1812 ja kuului uudelleen perustettuun Viipurin lääniin. Vuosina 1946–1997 Vehkalahti kuului Kymen lääniin ja sitten vuoteen 2009 saakka Etelä-Suomen lääniin.

Vehkalahden käräjäkuntaan kuuluivat 1600-luvulla myös Sippola, muutamia Kymin kyliä ja ajoittain myös Valkeala. Vuosina 1722–1741 Vehkalahti kuului Kymenkartanon–Lappeen tuomiokuntaan. Vanhan Suomen liittämisen jälkeen vuodesta 1812 lähtien se kuului Kymin tuomiokuntaan.

Kirkonkylä erotettiin 1653 kaupungiksi ja oli aluksi nimeltään Vehkalahden Uusikaupunki (Veckelax Nystad) sekä vuodesta 1723 Hamina (Fredrikshamn). Seurakunta säilyi kuitenkin yhteisenä, sillä vasta 1905 Hamina erotettiin itsenäiseksi emäseurakunnaksi.

Kunnallishallinto Vehkalahden kunnassa alkoi 1.5.1867.

Kansakoulu kunnassa perustettiin 20.9.1869; erilliset poika- ja tyttökoulu aloittivat toimintansa lokakuussa 1871.

Vehkalahti kuului Viipurin läänin läntiseen vaalipiiriin 1907–1944, Kymen läänin läntiseen vaalipiiriin 1945–1947, Kymen läänin vaalipiiriin 1948–1998 ja Kymen vaalipiiriin vuodesta 1999.

Vehkalahdesta luovutettiin Neuvostoliitolle toisen maailmansodan jälkeen merialueita Suomenlahdelta ja pieniä saaria, kuten esimerkiksi Someri.

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hietakylä, Husula, Husupyöli, Ihamaa, Kannusjärvi, Kitula, Kolsila, Kuorsalo, Lankila, Metsäkylä, Myllykylä, Mäntlahti, Neuvoton, Onkamaa, Paijärvi, Pampyöli, Pyhältö, Pyöli, Pyötsaari, Rakila, Reitkalli (Bredskall), Ruissalo, Salmenkylä (Strömsby), Salmi, Sivatti, Summa, Tammio, Turkia, Töytäri, Vehkjärvi, Vilniemi

Pirkko Leino-Kaukiainen

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vehkalahden pitäjänkirja I.  Ankkapurha VI. Toim. Matti Punttila ja Jorma Manninen. Kymenlaakson osakunta 1968.
  • Vehkalahti, 600-vuotismuistojulkaisu 8–9 VIII 1936. Hamina 1936.

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinta-ala

1936              567,52 km² (ilman vesialuetta)

1963           622,60  km²  (asukastiheys 19 henkeä/km²)

1998              611,00 km² (vesistöjen osuus 3,79 %)

Asukasluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1820 6 916 1880   7 917 1940   8 761
1830 7 617 1890   8 974 1945   9 041
1840 5 200 1900 10 030 1950 11 665
1850 6 147 1910 10 985 1960 11 574
1860 6 572 1920 10 104 1970 12 081
1870 6 750 1930 10 096 1980 12 411

Lähteet: Väkilukutaulut rovastikunnittain (mikrokortit, Tilastikirjasto); SVT VI Väestötilastoa.

Elinkeinorakenne 1950 ja 1960[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammatti 1950 1960
Maa- ja metsätalous 51,1 39,1
Teollisuus ja rakentaminen 19,8 28,3
Kauppa 4,8 3,9
Liikenne 11,7 13,0
Palvelut 6,0 5,4
Muut 6,6 10,3

Lähde: Vehkalahden pitäjänkirja 1 (1968), s. 258.

Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 1907-1917 (%)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänestys % SDP SP NSP RKP Ml Kr Muut
1907 82,7 25,9 48,5 22,2 0,5   0,6 0,8 1,5
1908 74,6 27,9 47,3 23,6   0,4 0,8
1909 76,7 25,2 47,7 25,6  0,9 0,6
1910 74,5 25,6 45,3 26,5   2,6
1911 71,2 25,3 46,1 26,3   1,6 0,7
1913 63,8 27,1 31,2 21,1 20,2 0,4
1916 57,9 30,5 32,0 17,2 20,1 0,2
1917 74,7 32,2 27,4 40,1 0,3

Lähde: SVT XXIX. Vaalitilastot 1907–1917 .

Luku- ja kirjoitustaitoiset 1880-1910 (%)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luku- ja kirjoitustaito Vain lukutaito Lukutaidot-tomat
% kaikista % miehistä % naisista
1880 7,0 10,5 3,5 92,7 0,3
1890 15,9 22,7 9,0 84,0 0,1
1900 43,0 44,7 41,3 56,7 0,3
1910 54,6 61,2 48,0 45,0 0,4

Lähteet: Väkilukutaulut 10-vuosittain rovastikunnista (mikrokortit, Tilastokirjato).

Vuosilta 1880 ja 1890 luvut on ilmoitettu 10 vuotta täytteneestä väestöstä ja 1900

ja 1910 15 vuotta täyttäneestä väestöstä.

ASIASANAT:

Kymenlaakso

Vanha Suomi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lähde 1
  • Lähde 2

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]