Valkeakoski

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valkeakosken keskus

Valkeakoski on kaupunki Pirkanmaan maakunnan eteläosassa. Sen naapurikuntia ovat Akaa, Lempäälä, Kangasala, Pälkäne, Hattula ja Hämeenlinna. Valkeakoski erotettiin Sääksmäen kunnasta 1923 itsenäiseksi kauppalaksi ja sai kaupunkioikeudet 1963.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sääksmäestä liitettiin 1949, 1957 ja 1958 joukko rajakyliä kaupunkiin, ja vuoden 1973 alusta lähtien Sääksmäki liitettiin kokonaan Valkeakoskeen, mutta 1975 Tyrisevän-Lontilan alue siirrettiin Toijalaan. Kaupunkiin liitettiin 1975 Painon kylä Kangasalasta ja Pälkäneestä ja 1979 Pyörönmaan kylän alue Lempäälästä, Kangasalasta ja Pälkäneestä. Samana vuonna myös entisen Tyrvännön kunnan (liitetty Hattulaan 1971) pohjoiset kylät Mälkiäinen, Uskela ja Tykölä siirrettiin Valkeakoskeen.

Valkeakoski oli Sääksmäen myllykylä, jonka nimi esiintyi 1800-luvun lopulle muodossa Valkiakoski (Walkiakoski). Suuri muutos alkoi, kun koski päätettiin ohittaa rakentamalla kanava, joka valmistui 1869. Kosken partaalle Myllysaareen rakennettiin puuhiomo ja paperitehdas, joka käynnistettiin 1873. Puunjalostusteollisuus, joka fuusioitiin 1934 kenraali Rudolf Waldenin johdolla Yhtyneet Paperitehtaat Oy:öön, leimasi paikkakunnan elämää monin tavoin. Yhtiön pääkonttori siirrettiin 1952 Valkeakoskelle, missä elettiin vuorineuvos Juuso Waldenin (1907–1972) patriarkaalista aikaa aina vuoteen 1970 saakka.

Senaatti määräsi 14.11.1918 Valkeakosken tehdaskylän järjestettäväksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi omine järjestyssääntöineen. Valkeakoskella vaadittiin kuitenkin kauppalan perustamista, mikä toteutui vuoden 1923 alusta lukien. Ensimmäiset kunnallisvaalit järjestettiin 4.12.1922, ja 24 valtuustopaikkaa jakautui seuraavasti: SDP 9, äärivasemmisto 8 ja porvarilliset ryhmät 7.

Valkeakoskesta muodostettiin 1895 saarnahuonekunta Sääksmäen seurakunnassa, ja ensimmäinen rukoushuone valmistui 1910. Sen korvasi 1959 vihitty kappelikirkko ja lopulta 1969 valmistui seurakunnan varsinainen kirkko. Valtioneuvosto päätti Valkeakosken seurakunnan perustamisesta 1931, mutta tämä toteutui vasta 1.5.1940. Kun Sääksmäen kunta liitettiin 1973 Valkeakoskeen, seurakunnat siirtyivät yhteistalouteen eli Valkeakosken ja Sääksmäen seurakuntayhtymään. Kumpikin seurakunta jatkoi itsenäisinä. Seurakuntayhtymä lakkautettiin ja vuoden 2007 alussa seurakunnat liitettiin yhteen nimellä Sääksmäen seurakunta ja toimialueena Valkeakosken kaupunki. Valkeakosken seurakunta on kuulunut Sääksmäen rovastikuntaan ja Tampereen hiippakuntaan.

Valkeakoskelle perustettiin ortodoksinen seurakunta, kun sodan jälkeen tulleen siirtoväen joukossa oli pari sataa ortodoksia. Rukoushuone valmistui 1953. Valkeakosken ortodoksinen seurakunta kuului Hämeenlinnan rovastikuntaan vuoteen 1950 ja sitten Tampereen rovastikuntaan.

Valkeakoski kuului Hämeen lääniin 1923–1997 ja sitten vuoden 2009 loppuun Länsi-Suomen lääniin. Hallinnollisesti kaupunki kuului Tammelan kihlakuntaan vuoteen 1988 ja Toijalan kihlakuntaan vuoteen 1997, jonka jälkeen kihlakunnan rajat seurasivat kuntarajoja, kunnes kihlakunnat 2007 lakkautettiin. Oikeuslaitoksen puolella Valkeakoski on kuulunut Toijalan tuomiokuntaan, josta 1.12.1993 tehtiin Toijalan käräjäoikeus. Vuonna 2010 se liitettiin Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

Valkeakoski kuului vuoteen 1990 Hämeen läänin eteläiseen vaalipiiriin, vuoteen 1995 Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin ja sen jälkeen Pirkanmaan vaalipiiriin.

Paikallislehti Sääksmäen Sanomat alkoi ilmestyä 1922, muutti 1927 nimensä Valkeakosken ja Sääksmäen Sanomiksi ja 1945 Valkeakosken Sanomiksi. Lehti on kuulunut 2000-luvun alusta lähtien Alma Media -konserniin.


Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. Tervasaari, Myllysaari, Tietola ja Tehtaankatu

  2. Ydinkeskusta, Tallinmäki ja Kerhomaja

  3. Kauppilanmäki, Yrjölä ja Heikkilä

  4. Jyräänmäki, Haka-alue, Kaskela, Laiska, Lumikorpi, Naakanrinne, Naakka ja Pässinmäki

  5. Antinniemi

  6. Roukko

  7. Matinmäki, Mäntylä, Roukonperä ja Vääräkoivu

  8. Lintula

  9. Kirjasniemi

10. Ulvajanniemi

11. Pohjankorpi ja Tyry

12. Juhannusvuori, Kokkola, Naakka, Raikas ja Sassi

13. Tuomaala ja Haapasaari

14. Raija–Koivuniemi

15. Sointula

16. Eerola

17. Pispantalli

18. Holmi–Varsanhäntä

19. Kärjenniemi

20. Irjala

21. Kemmola

22. Juusonranta

Kyliä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukila, Huittula, Kaapelinkulma, Kannistonmäki, Kasuri, Kemmola, Koivuniemi, Konho, Kärjenniemi, Mattila, Metsäkansa, Muti, Mälkiäinen, Nikkarinhanko, Paino, Pyörönmaa,   Raija, Rantoo, Ritvala, Tarttila, Tykölä, Uskila, Valto,Vanhakylä, Vedentaka, Viuha,  Viranmaa, Vuorentaka, Ylenjoki, Yli-Nissi

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuorinen, Olli, Valkeakosken historia 1: Tehdaskylästä kaupungiksi. Valkeakosken kaupunki 1972.

Vuorinen, Olli, Valkeakosken historia 2: Kasvun vuosikymmenet. Valkeakosken kaupunki 1995.

Selin, Rauno, Sääksmäen pitäjän historia 2. Sääksmäen historiatoimikunta, Valkeakoski 1982.

Valkeakosken kunnalliskertomukset 1973–1991.

Tilastotietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinta-ala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1923              29 km² (vesialue n. 8 km²)

1950              36,43 km² (vesialue 7,6 km²)

1960              40,19 km² (vesialue 7,99 km²)

1973              346,0 km² (vesialue 98 km²)

1975              340,2 km²

1980              379,0 km² (vesialue 108,65 km²)

1990              376,0 km² (vesialue 101 km²)

2008              372,25 km² (vesialue 100,13 km²)

Asukaslukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puu- ja paperiteollisuudesta elantonsa saaneet

1880   281
1890   463
1900   612
1910 2 087
1920 2 060

Lähde: Vuorinen 1972, 117.

Asukasluku

1911   3 010 1970 16 583
1923   3 812 1980 22 780
1930   3 398 1990 21 724
1940           3 893 2000 20 493
1950 10 981 2010 20 844
1960 13 922

Lähteet: Vuorinen 1995, 5, 382; Tilastokeskuksen väestötietokanta www.statfin.fi

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://paikallishistoria.fi/wiki/kunnat-ja-seurakunnat/valkeakoski