Tämä wiki on suljettu, koska viimeisen 60 päivänä ei ole tehty yhtään muokkausta tai lokitoimintoa. Tämä wiki on nyt siis adoptoitavissa (wikin omistaja on mahdollista vaihtaa). Ota tämä wiki käyttöön siirtymällä Miraheze Metan sivulle Requests for adoption ja tee pyyntö. Jos tätä wikiä ei hyväksytä kuuden kuukauden kuluessa, se voidaan poistaa. Huomaa: jos olet tämän wikin byrokraatti, voit siirtyä toimintosivulle Special:ManageWiki ja avata "suljettu" -valintaruudun.

Terijoen huviloita Järvenpäähän

Paikallishistoriawikistä
Seppälän huvila. Kuvan on ottanut Järvenpään taidemuseon johtaja Tuomas Ravea.

Järvenpäähän tuotiin 1920-luvulla noin 200 puuhuvilaa Karjalan kannakselta Terijoen kunnasta.[1]

Terijoki

Terijoki on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa. Terijoen kunnasta tuli suosittu kesänviettopaikka, kun vuonna 1874 lopullisesti saatiin valmiiksi junarata Riihimäki-Viipuri-Pietari. Junayhteys houkutteli Terijoelle rikkaita pietarilaisia, jotka rakennuttivat itselleen koristeellisia huviloita. Vuonna 1914 Terijoella ja sen lähialueilla laskettiin olevan n. 4000 huvilaa. [2]Vallankumouksen jälkeen venäläisten omistamat huvilat siirtyivät Suomen valtion omistukseen. [3] Kesti muutaman vuoden ennen kuin huviloita päästiin myymään. Ensin myytiin huutokaupoissa irtaimisto ja sen jälkeen myös huvilat. Tuhansia huviloita myös purettiin. [4]

Järvenpääläinen kartanonomistaja puuhamiehenä

Järvenpääläinen kartanonomistaja ja kansanedustaja Bjarne Westermarck palstoitti Järvenpäässä sijainneen kartanonsa maita tonteiksi, joita hän alkoi kaupata edullisesti. Lisähoukuttimeksi hän alkoi tuoda Terijoen huviloita 1920-luvun puolessa välissä rautateitse Järvenpäähän ja tarjosi näin tontin hankkineille rakennusmateriaalit huokealla.[5] Terijoelle oli syntynyt välittäjäporras, joka osti huvilat valtiolta ja möi ne eteenpäin yksityisille. Ostajan piti hankkia purku- ja hevosmiehet. [6]Bjarne Westermarck toi Järvenpäähän noin 200 huvilaa, jotka pystytettiin hänen tonttipalstoilleen. Näin sai alkunsa Järvenpään nykyinen keskusta. Bjarne Westermarckin tavoitteena oli tehdä Järvenpäästä kauppala; tämä toteutui vasta vuonna 1951. Järvenpään kaupunginmuseon tietojen mukaan tänä päivänä kaupungista tunnetaan varmuudella 18 tällaista ns. terijokelaishuvilaa. [7] Suurin osa on purettu.

Millaisia huviloita tuotiin?

Rakennukset ovat olleet joko harjakattoisia tai taitekattoisia. Jos kannakselaisessa huvilassa oli lasiveranta, se yleensä laitettiin taloon kuten vielä nykyisin Seppälän talossa. Huvilat maalattiin vaaleiksi Terijoen tyylin mukaisesti.



Lähteet:

Kervinen, Ulla. Rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman tausta ja säilyminen Järvenpäässä. Järvenpään kaupunki, 1988.

Koivusilta, Karri. Villa Gernandt eli Käpylinna. Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma. 2003. https://terijoki.spb.ru/old_dachi/docs/Villa_Gernandt_Kapylinna_osa.pdf

Marttinen, Vesa. Järvenpää kasvaa nyt nopeammin kuin koskaan – Ensimmäinen keskusta syntyi Karjalasta tuoduista puutaloista. 9.9.2016. https://yle.fi/uutiset/3-9146093




[1] Yle

[2] Koivusilta, s. 15

[3] Kervinen, s. 42-43

[4] Yle

[5] Yle

[6] Kervinen, s. 44

[7] Yle

Tähän tulee leipäteksti

Lähteet

  • Lähde 1
  • Lähde 2

Viitteet