Terijoen huviloita Järvenpäähän

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seppälän huvila. Kuvan on ottanut Järvenpään taidemuseon johtaja Tuomas Ravea.

Järvenpäähän tuotiin 1920-luvulla noin 200 puuhuvilaa Karjalan kannakselta Terijoen kunnasta.[1]

Terijoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terijoki on entinen Suomen kunta luovutetussa Karjalassa. Terijoen kunnasta tuli suosittu kesänviettopaikka, kun vuonna 1874 lopullisesti saatiin valmiiksi junarata Riihimäki-Viipuri-Pietari. Junayhteys houkutteli Terijoelle rikkaita pietarilaisia, jotka rakennuttivat itselleen koristeellisia huviloita. Vuonna 1914 Terijoella ja sen lähialueilla laskettiin olevan n. 4000 huvilaa. [2]Vallankumouksen jälkeen venäläisten omistamat huvilat siirtyivät Suomen valtion omistukseen. [3] Kesti muutaman vuoden ennen kuin huviloita päästiin myymään. Ensin myytiin huutokaupoissa irtaimisto ja sen jälkeen myös huvilat. Tuhansia huviloita myös purettiin. [4]

Järvenpääläinen kartanonomistaja puuhamiehenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvenpääläinen kartanonomistaja ja kansanedustaja Bjarne Westermarck palstoitti Järvenpäässä sijainneen kartanonsa maita tonteiksi, joita hän alkoi kaupata edullisesti. Lisähoukuttimeksi hän alkoi tuoda Terijoen huviloita 1920-luvun puolessa välissä rautateitse Järvenpäähän ja tarjosi näin tontin hankkineille rakennusmateriaalit huokealla.[5] Terijoelle oli syntynyt välittäjäporras, joka osti huvilat valtiolta ja möi ne eteenpäin yksityisille. Ostajan piti hankkia purku- ja hevosmiehet. [6]Bjarne Westermarck toi Järvenpäähän noin 200 huvilaa, jotka pystytettiin hänen tonttipalstoilleen. Näin sai alkunsa Järvenpään nykyinen keskusta. Bjarne Westermarckin tavoitteena oli tehdä Järvenpäästä kauppala; tämä toteutui vasta vuonna 1951. Järvenpään kaupunginmuseon tietojen mukaan tänä päivänä kaupungista tunnetaan varmuudella 18 tällaista ns. terijokelaishuvilaa. [7] Suurin osa on purettu.

Millaisia huviloita tuotiin?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennukset ovat olleet joko harjakattoisia tai taitekattoisia. Jos kannakselaisessa huvilassa oli lasiveranta, se yleensä laitettiin taloon kuten vielä nykyisin Seppälän talossa. Huvilat maalattiin vaaleiksi Terijoen tyylin mukaisesti.



Lähteet:

Kervinen, Ulla. Rakennuskulttuurin ja kulttuurimaiseman tausta ja säilyminen Järvenpäässä. Järvenpään kaupunki, 1988.

Koivusilta, Karri. Villa Gernandt eli Käpylinna. Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennustekniikan koulutusohjelma. 2003. https://terijoki.spb.ru/old_dachi/docs/Villa_Gernandt_Kapylinna_osa.pdf

Marttinen, Vesa. Järvenpää kasvaa nyt nopeammin kuin koskaan – Ensimmäinen keskusta syntyi Karjalasta tuoduista puutaloista. 9.9.2016. https://yle.fi/uutiset/3-9146093




[1] Yle

[2] Koivusilta, s. 15

[3] Kervinen, s. 42-43

[4] Yle

[5] Yle

[6] Kervinen, s. 44

[7] Yle

Tähän tulee leipäteksti

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lähde 1
  • Lähde 2

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]