Noppo

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Noppo sijaitsee Valtatie 3:n ja Valtatie 25:n risteämiskohdan läheisyydessä.

Noppo on noin 600 asukkaan kylä Hyvinkäällä.[1] 1990- ja 2000-luvuilla rakentaminen oli vilkasta.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noposta on matkaa Hyvinkään keskustaan on noin kahdeksan kilometriä. Noppo on Hyvinkään eteläisin kylä ja sieltä on hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle. Kylä sijaitsee Valtatie 3:n ja Valtatie 25:n risteämiskohdan läheisyydessä. Etelä- ja länsiosiltaan Noppo rajoittuu Nurmijärven kuntaan.[2] Matkaa Helsinkiin on 50 kilometriä ja Hämeenlinnaan saman verran. Salpausselkä on Nopon maiseman merkittävin piirre ja kylän asutus sijoittuu pääosin reunamuodostuman lakialueen ja alavampien viljelyaukeiden väliselle vyöhykkeelle.[3] Nopon alueella on voimassa 21.4.1992 vahvistettu osayleiskaava. Nopossa toimii alakoulu ja päiväkoti. Syksyllä 2020 Nopon koulussa opiskeli 65 koululaista ja 10 esikoululaista.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopon asutus on syntynyt keskiaikaisen Helsinki–Hämeenlinna -maantien varteen. Nykyisin tämä tie on nimeltään Nopontie. Noppo kuului Nurmijärveen vuoteen 1917 asti, jonka jälkeen se oli osa Hyvinkään maalaiskuntaa.[4][5] Alueen rakentamista on ohjannut Hyvinkään maalaiskunnan aikana suunnitteilla ollut rakennuskaava sekä 1980-luvulla valmistuneet vesijohto ja viemäri.

Posti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopossa toimi posti vuosina 1914–1991.[6] Aluksi postitoimisto sijaitsi Vehmaskorventien ja Alanopontien risteyksessä olevassa talossa. Posti tuotiin Noppoon junalla ja kuljetettiin postille kärryillä. Viikolla posti jaettiin koteihin, mutta viikonloppuisin kyläläiset kokoontuivat postille hakemaan sanomalehdet. Postirouva Luukkonen kutsui nimellä ja hakija nouti lehtensä. Toisinaan vietiin naapurienkin lehdet heille kotiin.[7] Posti ryöstettiin joulukuussa 1954. Juuri ennen sulkemisaikaa mieshenkilö meni postiin ostamaan joulumerkkejä, laittoi yllättäen tyhjän postisäkin virkailijan päähän ja ryösti rahat.[8] Ryöstäjä pakeni linja-auton kyydissä kohti Helsinkiä. Poliisi hälytettiin paikalle, linja-auto pysäytettiin ja ryöstäjä saatiin kiinni.[7] Hän osoittautui tutuksi, lähistöllä asuneeksi mieheksi. Jonkin ajan kuluttua postin toiminta tässä kiinteistössä lakkasi ja posti siirtyi Virran taloon osoitteeseen Nopontie 218[7].[8] Seuraava postitoimisto sijaitsi Nopontien ja Rajamäentien risteyksessä olevassa pienessä, matalassa, vihreässä piharakennuksessa osoitteessa Nopontie 102.[8][7] Vuoden 1991 jälkeen noppolaisten lähiposti toimi Hyvinkäänkylässä.[7]

Kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehmaskorventien ja Alanopontien risteyksessä toimi yksityinen sekatavarakauppa samassa rakennuksessa postitoimiston kanssa. 1950-luvulla kauppiaana toimi Ahtokari ja sittemmin Ikonen.  Osoitteessa Nopontie 144 toimi Miettisen sekatavarakauppa. Miettisen jälkeen kauppiaana oli Kyttänen. Osuuskauppa Tehon myymälä avattiin osoitteeseen Nopontie 104, samaan pihapiiriin postitoimiston kanssa. Tässä myymälässä myytiin ruoka- ja taloustavaroiden lisäksi maataloustuotteita. Vanhan Vehmaskorventien kauppakiinteistön osti Olavi Hyrske, joka piti rakennuksessa kirjapainoa. [7]

Pesula[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopon pesula toimi osoitteessa Nopontie 255 ja se aloitti toimintansa 1960-luvulla. Pesulassa pestiin aluksi Helsingin herrasväen pyykkiä, kuivattiin ne raikkaassa maalaisilmassa naruilla ja mankeloitiin kivimankelilla. Pesulan auto kuljetti pyykin asiakkaalta pesulaan ja takaisin. Myöhemmin Nopon pesula pesi Hyvinkään ja Helsingin sairaaloiden pyykkejä.[8] Nopon pesulassa oli tulipalo vuonna 1975, jolloin liuotinta pääsi maaperään rikkoutuneen sementtilattian läpi. Osa liuottimista haihtui tulipalon aikana ilmaan ja osan epäillään kulkeutuneen läheisiin ojiin sammutusvesien mukana. Pesulalla oli oma vedenottokaivo pesulan vieressä. [9]Noppo on yksi Hyvinkään pohjavesialueista. Nopon pohjavesialueen vedessä havaittiin myöhemmin tetrakloorieteeniä. [10] Pilaantuneen pohjaveden alueella sijaitsi myös asuinrakennuksia ja Nopon koulu. Pilaantumisen selvittyä alueen pohjaveden käyttö talousvetenä kiellettiin. Käyttökiellossa olevien kaivojen omistajien kiinteistöt liitettiin kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Lähistöllä oli kuitenkin edelleen käytössä olevia talousvesikaivoja. Pesulatoiminnan jälkeen entisessä pesularakennuksessa oli lähinnä varastointitoimintaa. Nopon Pesula Oy asetettiin konkurssiin keväällä 1994.[9] Maaperää puhdistettiin massanvaihdolla ja pohjavettä maaperään kohdistuvalla injektointimenetelmällä vuonna 2020.[11]

Leipomo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindholmin leipomo toimi osoitteessa Nopontie 234[8].[7] Kiinteistön asuinrakennus on Valtteri Välimaan rakentama. Teuvo (Topi) ja Päivi Lindholm rakensivat erilliset leipomotilat. [7]Leipomolla oli myös suosittu torikahvila Hyvinkään torilla, missä myytiin oman leipomon tuotteita. Myöhemmin samoissa tiloissa kokeiltiin leipomotoimintaa muidenkin yrittäjien toimesta, mutta huonommalla menestyksellä[8].[7]

Tiilitehdas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osoitteessa Hyvämäentie 123 toimi 1800-luvulla perustettu ja 1947 toimintaansa laajentanut tiilitehdas, joka työllisti ja toimi vuoteen 1974 asti. Nopon tiilitehdas oli toiminnassa jo 1898, jolloin Hyvinkään tehdas Oy osti sen. Tehdas tunnettiin vuosina 1900-1938 nimellä ‘Hyvinge Tegelbruk’. Vuonna 1911 sen tiedetään työllistäneen 27 työntekijää. Vuonna 1939 Salpausselän tiilitehdas osti tehtaan ja se rakennettiin uudelleen. 1940-luvulla tehtaan läheisyyteen rakennettiin työntekijöille asuntoja.[12] Tehtaalla oli tulipalo 1950-luvulla.[13] Nopon tehtaalle oli aiemmin kulku Alanopontie kautta. Nyt tämä reitti on suljettu ja käynti tapahtuu Herusten läpi.[7] Tiilitehtaan omisti aikoinaan Bomberi-niminen mies, sen jälkeen Sulin ja Saari.

TVH[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tie- ja vesirakennushallituksen eli TVH:n (TVL, Tielaitos) varikko toimi osoitteessa Nopontie 107. Rouva Riikonen toimi TVH:lla sihteerinä.[7]

Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopon laiturirakennus kuvattuna vuonna 1976 (Tapio Keränen) - julkaistu kirjassa Radan varrella (2009).

Nopon laiturirakennus rakennettiin vuonna 1913.[14] Seisake sijaitsi Alanopontien ja Vääräkalliontien risteyspaikassa. Nopon liikennepaikka perustettiin kohtaan, jossa Hyvinkäältä tuleva maantie haarautui Nurmijärven ja Tuusulan kirkoille. Nopon liikennepaikka sijaitsi kymmenisen kilometriä Hyvinkään asemalta Karjaan suuntaan. Paikalla oli aluksi Rajamäen aseman alainen vaihde. Tienhaaran ja tasoristeyksen ympärille syntyi pienimuotoista taaja-asutusta. Nopon laiturivaihde muutettiin miehittämättömäksi seisakevaihteeksi 1952. Henkilöliikenne lopetettiin 1970 ja liikennepaikka lakkautettiin tavaraliikenteen päättyessä 1976, jolloin ilmeisesti myös laiturirakennus purettiin.[15]

Koulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopon koulu aloitti toimintansa vuonna 1961.

Aluksi Nopon lapset kävivät koulua suon takana Suomiehessä tai Hyvinkäänkylässä. Koulu määräytyi asuinpaikan mukaan.[16] Nopon oma kansakoulu valmistui vuonna 1961 ja vihkijäispäivää vietettiin 12.11.1961. Oppilaita oli tuolloin 78.[17] Hyvinkään kaupunki oli ostanut koulua varten tontin Koivusaarentieltä, mutta viereisen tilan isäntä vastusti koulun rakentamista laidunmaidensa viereen. Kaupunki luopui hankkeesta ja alkoi etsiä uutta tonttia. Leipomon viereistä tonttia Nopontiellä pohdittiin, mutta se todettiin kooltaan liian pieneksi. Tontille ei olisi mahtunut urheilukenttää. Kun Halmeen tilan emäntä jäi leskeksi, hän ja hänen appensa myivät Nopontien loppupäässä sijainneen tilansa konepajalle. Uusi omistaja myi kunnalle maata, johon koulu rakennettiin. Koulu rakennettiin hiekkakuopan yläpuolelle ja hiekkakuoppaan tuli urheilukenttä. Nopon kansakoulussa toimi alkuluokilla opettajana Liisa Lepistö, 3. luokalla rouva Harju ja 4. luokalla herra Harju.[8]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikoinaan Nopon alue oli laajempi kuin tänä päivänä. Nurmijärven kuntaan kuuluva Herunen eli Kupurinnummi oli käytännössä samaa aluetta Nopon kanssa. [7]Herusissa toimi urheiluseura nimeltä Nopon Nouseva, joka perustettiin heti sodan jälkeen 1945 ja sen puheenjohtajana toimi viiden ensimmäisen vuoden ajan Tauno Rinne (Rajala). [18] Herusista käytettiin nimitystä Ylänoppo ja nykyisestä Nopon alueesta nimitystä Alanoppo.[7]

Noppolaiset kävivät urheilemassa myös Suomiehessä Jätinlinnan lähellä olleella yleisurheilukentällä. Suomiehen Sisu järjesti kentällä yleisurheilukilpailuja ja pesäpallotoimintaa. Jätinlinnassa oli keskiviikkoisin levytansseja.[7]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nopossa vaikutti 1960-luvulla vahvasti kommunistinen paikallisyhdistys.

Sotamuistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martti Melinin isä oli kansalaissodassa vartiossa Nopon pysäkin ylikäytävällä. Samana yönä saksalaiset tulivat rataa pitkin. Tuolloin Sjöberg oli ratavahtina. Kerrotaan, että kansalaissodassa Herusista Tirmun kulmalta kulki pitkä saksalaisten raja Nopon pysäkille asti ja Vahteran kohdalla saksalaiset olivat ampuneet yhden punakaartilaisen. Mies haudattiin siihen paikkaan ja puunrunkoon kaiverrettiin risti puunkylkeen muistoksi. Saksalaisten kerrotaan ampuneen Nopon lähiseudulla monia muitakin.[18]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://www.tiilitehdasperinne.com/kuvat/txt/Suomessa_1885-1978_toimineet_tiilitehtaat_s.html

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Hyvinkään kylien kehittämistoiveiden kartoitus". Hyvinkään kyläasiain neuvottelukunta. 2014.
  2. "Karttapalvelu". Hyvinkään kaupunki, karttapalvelut.
  3. "Kylien kehittämisen toimintasuunnitelma". Hyvinkään kaupunginvaltuusto. 2018.
  4. "Hyvinkään harjumailta". 2014.
  5. Svala & Joutsi. "Hyvinkää". 2015.
  6. Mäkinen, Jussi. "Hyvinkään postitoimipaikat kautta aikain". 2004.
  7. 7,00 7,01 7,02 7,03 7,04 7,05 7,06 7,07 7,08 7,09 7,10 7,11 7,12 7,13 Ahti Kaltevan haastattelu 18.11.2020.
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 8,5 8,6 Eeva Kuosmasen haastattelu 10.11.2020.
  9. 9,0 9,1 [file:///C:/Users/1061399A/Downloads/NETTIVERSIO.pdf "Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös"]. 2019.
  10. "Katsaus Hyvinkään ympäristön tilaan". 2010.
  11. "Puhdistustyöt käynnistyvät Hyvinkään Nopon pohjavesialueella | Hyvinkään kaupunki"www.sttinfo.fi. Viitattu 2020-12-01.fi
  12. "Nurmijärven rakennusperintöselvitys". 2010.
  13. "1960- ja 1970-luvut | Nurmijärven Keskus VPK ry". Viitattu 2020-12-01.fi
  14. "Digitaaliarkisto"digi.narc.fi. Viitattu 2020-12-01.
  15. Jussi Iltanen, Aarne Alameri. "Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat". Helsinki: Karttakeskus. 2009. 432 s. ISBN 978-951-593-214-3. OCLC 424202475. Viitattu 2020-12-01.
  16. "Suomiehen kylän kotisivut". Viitattu 2020-12-01.fi
  17. Nopon kansakoulun vihkiäisjuhla. Hyvinkään Sanomat 7.11.1961.
  18. 18,0 18,1 Onni Noronen, Herusen asukasyhdistys. "Herunen: asukkaat muistelevat.". Nurmijärvi: Herusten asukasyhdistys. 1994. ISBN 978-952-90-6139-6. OCLC 58073646. Viitattu 2020-12-01.(Finnish)