Naimi Kvick

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Naimi Irene Kvick (9.2.1887–6.4.1968) syntyi ratavartijan perheeseen.

Naimi Irene Kvick (Qvick) oli hyvinkääläinen työväenluokkaan kuulunut nainen. Hän syntyi 9.2.1887 Nopon kylään, joka kuului silloin Nurmijärven hallintopitäjään.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhemmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naimin isä Kustaa Aleksander Kvick[1] toimi ratavartijana Nopossa.[2] Naimin äiti oli Nurmijärven Raalasta kotoisin ollut Karoliina Amanda Aatamintytär.[3]

Sisarukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naimille syntyi pitkälti toistakymmentä sisarusta: Olga Edit Kotijärvi; Sigrid Emerentia Qvick; Selma Alina Qvick; Elviira Emilia Qvick; Otto Sulo Qvick; Hugo Verner Qvick; Elviira Qvick; Hilja Elina Qvick; Lydia Mariana Qvick ja Toivo Lauri Qvick sekä puolisisarukset Antti Axel Amandanpoika Aalto; Aleksander Augusti Qvick; Matilda Karoliina Qvick; Aleksander Akatias Qvick; Kustaa Eemil Qvick; Otto Nestor Qvick ja Sigrid Qvick.[1] Hilja Elina Kvick (myöh. Korkolainen). (9.12.1887-9.10.1934) oli Naimin kaksoissisko.[2]

Aikuisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naimi työskenteli Hyvinkään villatehtaalla kutojana. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, milloin Naimi aloitti työskentelyn Hyvinkään villatehtaalla, mutta luultavasti töihin meno on tapahtunut ajan tavan mukaan melko nuorena. Tehtaalle töihin lähti myös Naimin sisaruksista Hilja Elina Kvick, Elvira Emilia Kvick ja Olga Edit Kvick.[2]

Aluksi Naimi kulki tehtaalle töihin kävellen Noposta. Myöhemmin hän asui vuosikymmenet tehtaan työntekijöille rakennetussa Port Arthurissa 20 neliön hellahuoneessa.[4]

Lapsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naimilla oli poika, jonka nimi oli Olavi Kvick (1910–1929). Olavi kuoli vain 18-vuotiaana ilmeisemmin tuberkuloosiin.[5]

Naiskaarti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naimi kuului todennäköisesti naiskaartiin ja oli vuonna 1918 kuulusteltavana epäiltynä valtionpetoksesta. Hänen todettiin käyneen kuorimassa perunoita työväentalolla, mutta hänen ei voitu todistaa kantaneen kivääriä. Naimi ei saanut tuomiota. Hän lähti pakoon, kun Hyvinkää valloitettiin. Naimin pikkusisko Elvira Emilia Kvick sai tuomion avunannosta valtiopetokseen.[6]

Lakko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naimi osallistui maaliskuussa 1928 Yhdistyneet Villatehtaat Osakeyhtiön lakkoon[6][7].

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naimi Kvickista kerrottiin Hyvinkään kaupunginmuseon Tehtaan tytöt[8] -näyttelyssä Villan Voimalassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,0 1,1 "Naimi Irene Qvick"geni_family_tree. Viitattu 2020-11-26.fi
  2. 2,0 2,1 2,2 "Naimi Irene Kvick". Hyvinkään kaupunginmuseo.
  3. "Karoliina Amanda Aatamintytär"geni_family_tree. Viitattu 2020-11-26.fi
  4. "Tehtaan tytöt sen tekivät – pyörittivät Villatehdasta"Aamuposti. 2016-02-23. Viitattu 2020-11-26.fi
  5. "Olavi Qvick". Hyvinkään kaupunginmuseo.
  6. 6,0 6,1 Ylitalo, Essi. "”Innokas punikki” Hyvinkään punakaartilaisnaiset sisällissodan jälkiselvittelyissä 1918". Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta. 2011.
  7. Lahtinen, Anu. Sankarillinen yksimielisyys: Hyvinkään villatehtaan lakon paikalliset, kansalliset ja kansainväliset yhteydet. Työväentutkimus vuosikirja. 4-19.. 2018.
  8. "Hyvinkään museot | Tehtaan tytöt"tarinasoitin.fi. Viitattu 2020-11-26.fi