Lempyyn kaupat

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuvassa näkyy Lempyyn kaupparakennuksia elokuussa 1961. Osuusliikkeen kaksikerroksinen rakennus ja tien toisella puolella (vaalea rakennus) osuuskaupan myymälä. Kuvan oikeassa reunassa näkyvässä talossa toimi kylän ensimmäinen kauppa.

Lempyyn kylällä on toiminut 1900-luvun aikana useampi kauppa.[1] Nykyään ainoa kuluttajia palveleva liike on kesäisin toimiva grillikioski Ysipirtti, joka sijaitsee valtatie 9:n varressa n. 5 km koululta.[2]

1920-1950-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kinnusten kaupan mainos Kunnallissanomissa 15.3.1935.

Ensimmäinen kauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempyy postitoimipaikkana sai syntynsä 1.5.1908, kun kylälle perustettiin postipysäkki.[3][4] Kylän ensimmäisen kaupan perusti Eljas Kinnunen vuonna 1923.[5] Kauppa sijaitsi Leppävirralle vievän tien risteyksessä, Mikkolan tilan talon päädyssä.[1] Eljas Kinnusen kuoltua 1930-luvulla kauppatoimintaa jatkoi hänen vaimonsa Rosa yhdessä siskonsa Annan kanssa. Kinnusten kauppa lopetti toimintansa Annan mennessä naimisiin ja muuttaessaan Leppävirralle. Tämä tapahtui ilmeisesti 1930-1940-lukujen taitteessa. Kaupan yhteydessä sijaitsi kylän puhelinkeskus.[6] Myös posti on toiminut kaupan tiloissa.[7]

Kilpailu lisääntyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kinnusten kaupalle tuli 1930-luvun alkupuolella kilpailija, kun kuopiolainen Osuusliike Työkansa (OTK) avasi sivumyymälän kylälle 28. tammikuuta 1933 maanviljelijä Abel Hännisen talossa.[8][9][10][11] Osuusliike oli talossa vuokralla.[1] Suonenjoen osuuskauppa (SOK) puolestaan perusti myymälän Työkansan liikkeen välittömään läheisyyteen, Sikasten perillisten taloon Suonenjoki-Kuopio tien varteen toukokuun 1935 alkupuolella.[12][13][14][15] Myymälänhoitajana osuuskaupan myymälässä vuosina 1935-1938 toimi Aino Ritamäki, jota seurasi Hilja Seppänen.[16][17][18][19] Samoihin aikoihin (v. 1935) Työkansan liikkeen myymälänhoitajana toimi Reino Huovinen.[20] Vuonna 1936 Suonenjoella perustettiin Sisä-Savon Osuusliike, joka osti Osuusliike Kallaksi nimensä muuttaneelta Osuusliike Työkansalta myös Lempyyn myymälän toiminnot.[11] Myymälätoiminta siirtyi Kallalta Sisä-Savon Osuusliikkeelle 1.8.1936.[21] Myymälän alaisuudessa toimi Hietalahden jakamo vuoteen 1940 asti. Se lopetettiin säännöstelyn aiheuttamien vaikeuksien vuoksi.[22] Vuonna 1938 osuusliike osti tontin Lempyyltä, ja vuonna 1940 Tienristi-nimisen tilan rakennuksineen Kalle Hännisen kuolinpesältä 160 000 mk hintaan.[23][24] Myymälä sijaitsi tällä paikalla.[25] Samaisena vuonna myymälään hankittiin vaatimaton kalustus. Myymälän yhteyteen rakennettiin varastorakennus vuonna 1942 ja sauna vuonna 1945.[26] Kaksikerroksisessa kaupparakennuksessa asui ihmisiä ylä- ja alakerrassa.[27]

Kylän posti, johon kirjeet ja lehdet kannettiin Suonenjoelta joka toinen päivä, oli siirtynyt osuuskaupan rakennukseen.[1] Postin jakamisesta sota-aikana huolehti kaupanhoitaja. Siihen aikaan postinkantajana toimi Ville Ravantti. Hän saapui kaupalle kuormineen tavallisesti kahdentoista ja yhden välillä. Kyläläiset olivat tällöin kokoontuneet hakemaan postiaan ja vaihtamaan kuulumisia. Osuuskaupan myymälänhoitajana vuosina 1946-1962 toimi Arvo Pimiä ja hänen vaimonsa Kirsti.[1][28] 1940-luvun lopulla, todennäköisesti vuonna 1948 osuuskaupalle valmistui uusi, hirsinen myymälärakennus Siikasmaalta ostetulle tontille, vastapäätä osuusliikkeen myymälää.[29][30] Osuuskaupan varsinaisessa syyskokouksessa 28.10.1948 on hyväksytty Lempyyn myymälää varten ostettu kiinteistö.[31] Myymälässä suoritettiin korjaustöitä vuonna 1957 ja vuonna 1959 sitä laajennettiin mm. rakentamalla asuntosiipi ja varastorakennus.[32][29]

1960-1970-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1960-luvun alkupuolella osuusliikkeen myymälää on uudistettu sekä sisältä että ulkoa.[33] Vuonna 1966 osuuskaupan myymälänhoitajana on aloittanut Reijo Niiranen, joka on tullut Suonenjoen osuuskaupan palvelukseen kesäkuussa 1962.[34][35][29] Niiranen oli toiminut ennen Lempyylle tuloaan osuuskaupan Airakselan kylän myymälänhoitajana.[29][35] Lempyyn myymälänhoitajan menehdyttyä tapaturmaisesti liukastuttuaan rappusissa, oli Niiranen kysynyt osuuskaupan toimitusjohtajalta siirtoa Lempyylle, mikä hyväksyttiin.[29] Niiranen ajatteli, että Lempyy on Airakselaa kiintoisampi paikka. Talousvaikeuksiin joutunut Sisä-Savon Osuusliike sulautui Osuusliike Kallaan 1.5.1966.[1][36] Osuusliikkeen ja osuuskaupan myymälöiden välillä ei ollut suurempaa kilpailua, sillä niiden asiakaskunta oli jakautunut sen mukaan, kumpaa liikettä kannatettiin.[29] Osuusliike Kalla lopetti Lempyyn myymälän 1970-luvun alkupuolella. Rakennus myytiin ja saneerattiin asuintaloksi, samalla purettiin sen ylempi kerros.[1] 1970-luvulla Reijo Niirasen ollessa myyjänä Suonenjoen keskustan RM-keskuksessa (rauta-maatalouskeskuksessa) toimi Lempyyn myymälänhoitajana hänen vaimonsa Heli.[29] 1970-luvun puolivälin tienoilla osuuskaupan myymälän varastotiloihin rakennettiin postitoimisto, ja Lempyy muuttuikin postiasema II:sta postiasema I:ksi 1.1.1977 alkaen.[37][29] Samalla päivämäärällä on lakkautettu Salmisen rautatieasemalla (n. 6 km kaupalta) sijainnut Salmisen postitoimipaikka, jossa posti oli tätä ennen sijainnut.[37] Syynä postitoimiston siirrolle oli Salmisen kylän hiljentyminen.[29] Postin yhteydessä toimi Postipankki, minkä lisäksi kaupassa oli veikkaustoimipiste sekä polttoöljyn ja bensiinin myyntipiste. Ysipirtti aloitti toimintansa vuonna 1978.[38]

1980-2000-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuuskauppa myy liikkeen Niirasille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulle tultaessa myymälän kannattavuus on laskenut. Osuuskauppa Koskelonseudun järjestämässä jäsen- ja asiakasillassa Lempyyn seurantalolla 17.1.1980 toimitusjohtaja Veikko Ansas totesi, että Lempyyn myymälän myynti on laskenut noin 10 % tavaramääräisesti mitattuna, ja vuoden 1980 tappioksi on arvioitu 25 000 mk.[39] Myynniksi on budjetoitu 890 000 mk, mikä on vastannut n. kolmasosaa alueen arvioidusta ostovoimasta. Myymälän kehitystä on päädytty katsomaan syksyyn asti, ja varautumaan sen sulkemiseen tilanteen jatkuessa ennallaan. Samana vuonna myymälän viralliset aukioloajat ovat olleet kesällä ma-pe 9-16.30 ja la 8-13, ja 29.9. alkaen ma-pe 9-17.[40][41] Osuuskauppa Koskelonseutu on tehnyt hakemuksen kauppa- ja teollisuusministeriölle haja-asutusalueiden vähittäiskaupan toiminta-avustuksen saamiseksi mm. Lempyyn myymälälle kesällä 1980.[42][43] Suonenjoen kaupunginhallitus on puoltanut hakemusta lausunnossaan, sillä sen mielestä kaupan olemassaolo ei ole ollut turvattu pitkällä tähtäimellä. Syksyllä 1980 SOK:n Kuopion piirin osuuskauppojen lähimyymälöissä, myös Lempyyllä, on alkanut tilausmyynti.[44][45] Asiakas on voinut tilata kuvastosta myymälän valikoimaan kuulumattomia tavaroita, kuten keittiötarvikkeita, työkaluja ja kodinkoneita noudettavaksi myymälästä ilman erillistä toimitusmaksua.

Maaliskuussa 1981 Osuuskauppa Koskelonseutu on päättänyt myydä Lempyyn, Rieponlahden ja Suonteen myymälänsä.[46] Kaupan olisi ollut määrä astua voimaan 1.10. alkaen. Kaupassa myymälänhoitajat, Lempyyn tapauksessa Niiraset, olisivat ostaneet liikkeet ja sitoutuneet samalla hankkimaan myyntiartikkelinsa Koskelonseudulta. Myös SOK:n merkkien on ollut tarkoitus säilyä myymälöissä. Syynä myyntiin on ollut osuuskaupan osastopäällikkö Matti Stenmanin mukaan myymälöiden tappiollisuus ja niitä koskenut lakkautusuhka. Lempyyllä palveltavana on ollut hieman yli 100 taloutta ja lisäksi kesämökkiläisiä. Myyntiaikeet ovat kuitenkin peruuntuneet toistaiseksi Suonenjoella järjestetyssä osuuskunnan syyskokouksessa 3.9.1981.[47] Syynä aikeiden perumiselle on ollut rahoitusasioiden keskeneräisyys, mikä ei kuitenkaan ole ollut tilanne Lempyyn myymälän osalta, jossa rahoitusasiat ovat olleet kunnossa.[47][48] Ylimääräisessä osuuskunnan kokouksessa Suonenjoella 11.11.1981 on osuuskuntakokous hyväksynyt Lempyyn myymälän ja sen irtaimiston myynnin Niirasille n. kaksi tuntia kestäneiden keskusteluiden jälkeen. Hallintaoikeuden on todettu siirtyvän heti maksun tapahduttua. Myymälä kiinteistöineen on siirtynyt Niirasille vuonna 1982.[1][29][49]

Toiminta hiipuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvun puolivälin tienoille asti Niirasilla oli sopimus tavarantoimituksesta SOK:n kautta Koskelonseudun kanssa.[29] Sopimuksen mukaan osuuskauppa hoiti laskutuksen laskuttaen sen jälkeen Niirasia erikseen. Osuuskauppa sanoi sopimuksen irti 1980-luvun puolivälissä. Sen jälkeen Niiraset jatkoivat kauppaa kuulumatta mihinkään järjestöön. Tämän seurauksena esim. Lihakunta ja meijerit alkoivat laskuttaa Niirasia suoraan. Tavaraa hankittiin paljon Kuopiossa sijainneista noutotukuista ja tilaamalla sitä suoraan. Niiraset remontoivat myymälärakennusta sisältä ja ulkoa 1980-luvulla.

Posti toimi kaupan yhteydestä vuokraamissaan 30 m2 tiloissa.[50] Vuodesta 1989 lähtien Postin yhteydessä on toiminut myös Suonenjoen kaupunginkirjaston sivutoimipiste, jonka hoidosta Posti on laskuttanut kaupunkia vähän alle 4000 mk vuodessa.[50][51] Postinhoitajana, -lajittelijana ja -jakajana on toiminut Heli Niiranen.[50][49] Posti on ollut avoinna klo 14-17.[50] 1990-luvun alussa kirjaston toimipistettä on käyttänyt yli 70 vakituista asiakasta.[49] Postin lakkautettua Lempyyn sivupostin vastustuksesta huolimatta kesäkuussa 1991 Niiraset jatkoivat postin ja kirjaston ylläpitämistä itse.[50][49][52] Postipankkipalvelu hidastui muutoksen seurauksena noin vuorokaudella.[49] Asiakasmäärien vähenemiseen vaikuttivat Kuopioon 1990-luvun puolenvälin aikoihin avatut hypermarketit ja myös töiden väheneminen kylän alueella, jolloin niiden perässä lähdettiin ympäristökuntiin, jossa ihmiset samalla tekivät ostoksensa.[1][29] Kaupan toiminta loppuikin vuonna 1995.[1] Reijo Niirasen mukaan kaupan toimintaa olisi pystynyt vielä jatkamaan, mutta lopetuspäätös oli parempi tehdä ennen kuin ”joku olisi tullut sanomaan, että kauppa on lopetettava”.[29] Tämän jälkeen kylällä kävi kauppa-auto 2000-luvun alkupuolelle asti.[1] Lempyyn posti jatkoi vielä toimintaansa toisaalla, mutta se lakkautettiin 3.1.2000.[3]

Toimikuntien jäseniä vuosien varrelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mainos osuusliikkeen myymälän avaamisesta Savon Työmiehessä 28.1.1933.

Osuuskauppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokaisella osuuskaupan myymälällä oli oma myymälätoimikuntansa.[53] Myymälätoimikunta oli kyläläisten ja kaupan välinen yhdyshenkilöstö, joka kokoontui Lempyyllä Niirasten aikaan n. kerran vuodessa.[29] Käytännön merkitystä toimikunnalla ei juuri ollut, vaan kyseessä oli ennemminkin PR-toimintaa.

Vuosien 1935-1958 välisenä aikana osuuskaupan Lempyyn myymälätoimikunnassa ovat toimineet Siiri Ilmoniemi, Ferd. Kanninen, Aino Laitinen, Kosti Kääriäinen, Juho Laitinen, Kaarlo Siikasmaa, Vilho Vanhanen ja August Väänänen.[53] Vuonna 1957 heistä Kosti Kääriäinen, Aino Laitinen ja August Väänänen ovat kuuluneet toimikuntaan.[54] Vuonna 1968 myymälätoimikuntaan ovat puolestaan kuuluneet puheenjohtaja Kosti Kääriäinen sekä Aino Laitinen, Pentti Väänänen, Taavi Räty ja Annikki Siikasmaa.[55] Vuonna 1977 myymälätoimikunnan puheenjohtajana on yhä toiminut Kosti Kääriäinen ja jäseninä Ritva Laitinen, Pentti Väänänen, Taavi Räty ja Anja Siikasmaa.[56] Hallintoneuvoston kokouksessa 3.1.1980 on myymälätoimikuntaan valittu samat henkilöt vuodelle 1980.[57] Myös vuonna 1981 samat henkilöt ovat kuuluneet myymälätoimikuntaan.[58] Lempyyn alueen ns. yhteistyötoimikuntaan vuodelle 1982 on valittu samat henkilöt hallintoneuvoston kokouksessa loppuvuodesta 1981.[59]

Osuusliike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osuusliikkeen myymäläneuvostoon ovat vuonna 1940 kuuluneet puheenjohtaja I. Manninen sekä J. Koivistoinen, K. Vepsäläinen, K. Tuomainen ja E. Häyrynen.[60] Vuonna 1955 myymäläneuvostossa ovat olleet Iisakki Manninen, Väinö Tarvainen, Elias Häyrinen, E. Reinikainen, Aarne Tarvainen ja August Raatikainen.[61] Samana vuonna NM- eli Naiset Mukaan -toimikunnassa ovat puolestaan olleet Taimi Repo, Elsa Raatikainen, Toini Ropponen, Lyyli Häyrinen ja Iida Nyyssönen.

Reijo Niirasen muistelmia uran varrelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1966 Niirasten siirryttyä Lempyylle osuuskaupan myymälänhoitajaksi postiauto toi pyhäisin kyläläisten postin kaupalle.[29] Meno oli vilkasta kaupan ovien avautuessa kylän miesväen tullessa hakemaan sanomalehtiään. Kaupankäynti pyhäisin oli tuohon aikaan lailla kiellettyä, mutta sitä tehtiin siitä huolimatta, sillä joku kuitenkin aina osti jotain. Aikana ennen tupakkalakia oli lehtiä hakemassa n. 15 miestä, jotka pistivät myymälässä tupakaksi, minkä johdosta sisällä oli melkoinen savu.

Postitoimiston muutettua Salmiselta Lempyylle Niiranen sai postinjakotyön. Postinjakolinja oli Salmiselle päin. Niiranen oli saanut Postilta luvan viedä tilattuja tavaroita linjan varrella asuneille ihmisille. Niiranen piti tätä todella hyvänä asiana ja hänen mukaansa systeemi toimi todella hyvin.

Noin viisi vuotta ennen sunnuntaimyynnin vapautumista Niiraset anoivat lääninhallitukselta lupaa pitää kauppaa auki sunnuntaisin.[62] Lupa myönnettiin, ja sunnuntai olikin viikon paras myyntipäivä, oluen myynnin ollessa kaikista kovinta. Asiakkaita saapui olutostoksille ympäri Suonenjokea.

Aikana, jolloin Alkot olivat kesälauantaisin kiinni, oli kesämökkiläisiä käynyt asioimassa paljon juuri lauantaisin, sillä vahvempaa viinaa ei saanut ostettua Alkojen kiinniolon johdosta. Olut teki tällöin kauppansa. Kun Alkot alkoivat olla auki myös lauantaisin, hiljeni kesämökkiläisten kaupassakäynti huomattavasti.

Kauppoihin kohdistuneita ryöstöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantaina 28.10.1935 osuusliikkeen myymälänhoitaja Reino Huovinen huomasi 15-vuotiaan pojan tutkailemassa myymälän kassalaatikkoa ilmeisesti varastamisaikeissa.[63][64][65] Tästä oli tiedotettu heti poliisille, sillä oli epäily, että poika olisi varastanut kassasta rahaa aiemminkin. Poliisin kuulustellessa poikaa oli hän tunnustanut varastaneensa kassasta rahaa useita kertoja. Tämän hän oli tehnyt silloin, kun myymälä oli tyhjillään myymälänhoitajan ollessa asioilla ulkovarastossa. Yhteensä hän oli onnistunut varastamaan n. 2400-3700 mk. Varastelusta koitui seurauksia myös entiselle myymälänhoitajalle Martta Sikaselle, joka joutui maksamaan takaisin aikanaan ilmenneen kassavajeen. Vajauksen seurauksena osuusliikkeen johto ei enää luottanut Sikaseen. Poika tuomittiin Suonenjoen syyskäräjillä marraskuussa 1935 jatketusta näpistyksestä nuorena rikollisena 70:een 5 mk päiväsakkoon.[66]

Toukokuun 20. ja 21. päivän välisenä yönä 1957 helsinkiläinen mies, vanha rikollinen, oli murtautunut osuuskaupan myymälään.[67][68] Kaupan varastossa mies oli herkutellut makkaralla ja virvoitusjuomalla ja yrittänyt sen jälkeen päästä konttorihuoneeseen. Myymälänhoitajan vaimo oli herännyt oven murtumisesta aiheutuneeseen kolinaan ja huutanut ”Kuka siellä?”, jolloin mies oli lähtenyt karkuun. Poliisit olivat polkupyörällä lähteneet seuraamaan miestä, joka jätti pyöränsä muutaman kilometrin päähän metsään ja käveli sen jälkeen Pirttiselän rautatiepysäkiltä Suonenjoelle päin. Lopulta mies saatiin kiinni klo 13.15, yli 10 tunnin takaa-ajon jälkeen siviiliväestön, poliisin ja rautatieviranomaisten yhteistyöllä.

Kerran Niirasten ollessa kesämökillä oli myymälärakennuksesta rikottu asunnon ovi ja ryömitty siitä sisään.[29] Toisen kerran eräänä yönä oli myymälän päätyovi, josta tavarat tuotiin sisään, murrettu auki ja viety sisältä mm. tupakkaa. Vanha, n. 30 kg painava kassakone, jossa säilytettiin veikkausrahoja ja Reijo Niirasen kukkaroa, oli myös viety. Kassakone löytyi myöhemmin metsästä. Vahingot eivät olleet kovin suuria, kalleimpana tupakat, mutta vakuutusyhtiön kanssa oli käyty neuvotteluja omavastuista. Vakuutusyhtiön mukaan päätyoven rikkoutuminen kuului kiinteistövakuutukseen, myymälätavarat myymälävakuutukseen ja Niirasen kukkaro kotivakuutukseen, joista jokaisesta otettaisiin omavastuu. Niiranen oli kuitenkin päässyt vakuutusyhtiön kanssa yhteisymmärrykseen yhdestä omavastuusta.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työpaikkailmoitus osuuskaupan myymälänhoitajan toimeen Savo-lehdessä 10.7.1938.

Savon Työmies-lehden mukaan juhannuspäivänä 1936 oli SDP:n vaaliauto saapunut kiinnittämään vaalijulisteita Lempyylle puhelinpylväisiin ja osuuskaupan myymälään maalaisliiton vaalijulisteiden viereen.[69] Myymälänhoitaja oli kuitenkin lehden mukaan repinyt piakkoin asetetut SDP:n julisteet pois seinältä, minkä jälkeen tilalle oli SDP:läisten toimesta laitettu uudet vastaavat, jotka myymälänhoitaja oli kuitenkin repinyt jälleen pois vaaliauton lähdettyä.

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myynti (mk)[70][71][15][72] 1935 1936 (liikevaihto) 1938 1940 1943 1948 1953 1957
Osuuskauppa 114 493 267 443 392 682 398 920 5 016 998 12 615 353 20 564 643
Osuusliike 380 543,63

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppojen ympäristö Google Street Viewissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luoto, Erkki. Sisä-Savon osuusliike i.l. vuonna 1940: johtokunnan kertomus 5. toimintavuodelta sekä lyhyt kertomus I. II. III. ja IV. toimintavuodelta vv. 1936-1939. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike 1941.
  • Markkanen, Akseli. Suonenjoen osuuskaupan toimintaa 50-vuotiskaudelta 1908-1958. Kuopio: Suonenjoen osuuskauppa 1958.
  • Nyyssönen, Paavo. Lempyyn historia. Vantaa: Paavo Nyyssönen 2013.
  • Paukkunen, Erkki. Osuuskauppa Koskelonseutu 1908-1988. Suonenjoki: Osuuskauppa Koskelonseutu 1988.
  • Syrjälä, Satu. Lähetäänpäs käymään taululla: tutkielma Lempyyn kylästä. Kuopio: Pohjois-Savon liitto 1993.
  • Vänskä, Eino. Sisä-Savon osuusliike 20 vuotta. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike 1956.
  • Yli-Viikari, Väinö. Suonenjoen osuuskauppa 60 v. 1908-1968. Suonenjoki 1968.
  • Suonne: Vuosikirja 2005: Markkinoilta Markettiin. Toim. Marita Tiihonen. Suonenjoki: Suonenjoki-seura 2005.
  • Toimintakertomus 1977. Osuuskauppa Koskelonseutu 1978.
  • Toimintakertomus 1981. Osuuskauppa Koskelonseutu 1982.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 Nyyssönen, Paavo. Lempyyn historia, s. 24-25. Vantaa: Paavo Nyyssönen. 2013. ISBN 978-952-93-3090-4. Viitattu 28.11.2020.
  2. "9 Pirtti"fi-fi.facebook.com. Viitattu 2021-03-12.fi
  3. 3,0 3,1 Avoin data 15 06 2020 | Postimuseo. "Suomen postitoimipaikat - Avoindata.fi"www.avoindata.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  4. "Liite Suomen Postihallituksen kiertokirjeisiin Huhtikuulta 1908". Viitattu 12.03.2021.
  5. "joulukuuta 1939 Sininen kirja : Suomen talouselämän hakemisto no II 1939-40, s. 670"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  6. "1.3.1935 Kunnallissanomat no 9, s. 4"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  7. Syrjälä, Satu. Lähetäänpäs käymään taululla: tutkielma Lempyyn kylästä, s. 91. Kuopio: Pohjois-Savon liitto. 1993. ISBN 951-9145-69-9. Viitattu 28.11.2020.
  8. "31.1.1933 Savon Sanomat no 12, s. 4"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  9. "26.8.1933 Savon Sanomat no 97, s. 6"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  10. "28.1.1933 Savon Työmies no 11, s. 3"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  11. 11,0 11,1 Vänskä, Eino. Sisä-Savon osuusliike 20 vuotta, s. 6. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike. 1956. Viitattu 28.11.2020.
  12. "10.7.1938 Savo no 155, s. 8"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  13. Paukkunen, Erkki. Osuuskauppa Koskelonseutu 1908-1988, s. 15. Suonenjoki: Osuuskauppa Koskelonseutu. 1988. Viitattu 28.11.2020.
  14. "11.5.1935 Savo no 108, s. 4"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  15. 15,0 15,1 "4.4.1936 Savon Sanomat no 38, s. 4"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  16. "3.7.1935 Osuuskauppalehti : osuuskauppojen toimihenkilöi... no 14, s. 21"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  17. "31.8.1938 Osuuskauppalehti : osuuskauppojen toimihenkilöi... no 18, s. 20"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  18. "28.6.1938 Savo no 144, s. 2"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  19. "10.7.1938 Savo no 155, s. 8"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  20. "31.10.1935 Savon Sanomat no 126, s. 6"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  21. Vänskä, Eino. Sisä-Savon osuusliike 20 vuotta, s. 10. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike. 1956. Viitattu 28.11.2020.
  22. Luoto, Erkki. Sisä-Savon osuusliike i.l. vuonna 1940: johtokunnan kertomus 5. toimintavuodelta sekä lyhyt kertomus I. II. III. ja IV. toimintavuodelta vv. 1936-1939, s. 13. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike. 1941. Viitattu 28.11.2020.
  23. Luoto, Erkki. Sisä-Savon osuusliike i.l. vuonna 1940: johtokunnan kertomus 5. toimintavuodelta sekä lyhyt kertomus I. II. III. ja IV. toimintavuodelta vv. 1936-1939, s. 6-7. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike. 1941. Viitattu 28.11.2020.
  24. Vänskä, Eino. Sisä-Savon osuusliike 20 vuotta, s. 19-20. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike. 1956. Viitattu 28.11.2020.
  25. Luoto, Erkki. Sisä-Savon osuusliike i.l. vuonna 1940 : johtokunnan kertomus 5. toimintavuodelta sekä lyhyt kertomus I. II. III. ja IV. toimintavuodelta vv. 1936-1939, s. 16. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike. 1941. Viitattu 28.11.2020.
  26. Vänskä, Eino. Sisä-Savon osuusliike 20 vuotta, s. 20. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike. 1956. Viitattu 28.11.2020.
  27. Syrjälä, Satu. Lähetäänpäs käymään taululla: tutkielma Lempyyn kylästä, s. 98. Kuopio: Pohjois-Savon liitto. 1993. ISBN 951-9145-69-9. Viitattu 28.11.2020.
  28. Markkanen, Akseli. Suonenjoen osuuskaupan toimintaa 50-vuotiskaudelta 1908-1958, s. 84. Kuopio: Suonenjoen osuuskauppa. 1958. Viitattu 28.11.2020.
  29. 29,00 29,01 29,02 29,03 29,04 29,05 29,06 29,07 29,08 29,09 29,10 29,11 29,12 29,13 29,14 29,15 Reijo Niirasen haastettelu 26.2.2021, haastattelija Aleksi Väänänen.
  30. "29.10.1948 Sisämaa-Laatokka no 249, s. 2"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  31. "29.10.1948 Sisämaa-Laatokka no 249, s. 2"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  32. Markkanen, Akseli. Suonenjoen osuuskaupan toimintaa 50-vuotiskaudelta 1908-1958, s. 103. Kuopio: Suonenjoen osuuskauppa. 1958. Viitattu 28.11.2020.
  33. "21.10.1965 Suomen Sosialidemokraatti no 285, s. 1"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  34. Yli-Viikari, Väinö. Suonenjoen osuuskauppa 60 v. 1908-1968. Suonenjoki: 1968. Viitattu 28.11.2020.
  35. 35,0 35,1 Suonne: Vuosikirja 2005: Markkinoilta Markettiin, s. 58-59. Toim. Marita Tiihonen. Suonenjoki: Suonenjoki-seura. 2005. ISBN 952-91-9549-4. Viitattu 17.01.2021.
  36. "Arkistonmuodostajan tiedot - Sähköinen arkisto"yksa.disec.fi. Viitattu 2021-03-12.
  37. 37,0 37,1 "Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjekokoelma N:o 126-130. 1976.". Viitattu 12.03.2021.
  38. Sisä-Savon lehti, s. 4. 29.8.1980. Viitattu 12.03.2021.
  39. Sisä-Savon lehti, s. 8. 22.1.1980. Viitattu 12.03.2021.
  40. Sisä-Savon lehti, s. 8. 30.5.1980. Viitattu 12.03.2021.
  41. Sisä-Savon lehti. Syyskuu 1980. Viitattu 12.03.2021.
  42. Sisä-Savon lehti, s. 3. 17.6.1980. Viitattu 12.03.2021.
  43. Sisä-Savon lehti. 4.7.1980. Viitattu 12.03.2021.
  44. Sisä-Savon lehti. Syyskuu 1980. Viitattu 12.03.2021.
  45. Sisä-Savon lehti, s. 1. 7.10.1980. Viitattu 12.03.2021.
  46. Sisä-Savon lehti, s. 3. 3.7.1981. Viitattu 12.03.2021.
  47. 47,0 47,1 Sisä-Savon lehti, s. 4. 4.9.1981. Viitattu 12.03.2021.
  48. Sisä-Savon lehti, s. 5. 13.11.1981. Viitattu 12.03.2021.
  49. 49,0 49,1 49,2 49,3 49,4 Syrjälä, Satu. Lähetäänpäs käymään taululla: tutkielma Lempyyn kylästä, s. 78-79. Kuopio: Pohjois-Savon liitto. 1993. ISBN 951-9145-69-9. Viitattu 28.11.2020.
  50. 50,0 50,1 50,2 50,3 50,4 Sisä-Savon lehti, s. 3. Toim. Heikki Syrjälä. 14.9.1990. Viitattu 12.03.2021.
  51. Sisä-Savon lehti, s. 1. 18.5.1990. Viitattu 12.03.2021.
  52. Sisä-Savon lehti, s. 8. 31.8.1990. Viitattu 12.03.2021.
  53. 53,0 53,1 Markkanen, Akseli. Suonenjoen osuuskaupan toimintaa 50-vuotiskaudelta 1908-1958, s. 49. Kuopio: Suonenjoen osuuskauppa. 1958. Viitattu 28.11.2020.
  54. Markkanen, Akseli. Suonenjoen osuuskaupan toimintaa 50-vuotiskaudelta 1908-1958, s. 100. Kuopio: Suonenjoen osuuskauppa. 1958. Viitattu 28.11.2020.
  55. Yli-Viikari, Väinö. Suonenjoen osuuskauppa 60 v. 1908-1968, s. 13. Suonenjoki: 1968. Viitattu 28.11.2020.
  56. Toimintakertomus 1977, s. 10. Osuuskauppa Koskelonseutu. 1978. Viitattu 17.01.2021.
  57. Sisä-Savon lehti, s. 5. 8.1.1980. Viitattu 12.03.2021.
  58. Toimintakertomus 1981, s. 22. Osuuskauppa Koskelonseutu. 1982. Viitattu 17.01.2021.
  59. Sisä-Savon lehti, s. 8. 11.12.1981. Viitattu 12.03.2021.
  60. Luoto, Erkki. Sisä-Savon osuusliike i.l. vuonna 1940: johtokunnan kertomus 5. toimintavuodelta sekä lyhyt kertomus I. II. III. ja IV. toimintavuodelta vv. 1936-1939, s. 23. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike. 1941. Viitattu 28.11.2020.
  61. Vänskä, Eino. Sisä-Savon osuusliike 20 vuotta, s. 27-28. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike. 1956. Viitattu 28.11.2020.
  62. Reijo Niirasen haastattelu 1.3.2021, haastattelija Aleksi Väänänen.
  63. "31.10.1935 Savon Työmies no 126, s. 2"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  64. "31.10.1935 Länsi-Savo no 124, s. 5"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  65. "31.10.1935 Kalajokilaakso no 125, s. 3"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  66. "14.11.1935 Kunnallissanomat no 42, s. 3"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  67. "22.5.1957 Etelä-Suomen Sanomat no 137, s. 9"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  68. "22.5.1957 Suomen Sosialidemokraatti no 137, s. 2"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  69. "30.6.1936 Savon Työmies no 71, s. 2"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi
  70. Luoto, Erkki. Sisä-Savon osuusliike i.l. vuonna 1940 : johtokunnan kertomus 5. toimintavuodelta sekä lyhyt kertomus I. II. III. ja IV. toimintavuodelta vv. 1936-1939, s. 14. Kuopio: Sisä-Savon osuusliike. 1941. Viitattu 28.11.2020.
  71. Markkanen, Akseli. Suonenjoen osuuskaupan toimintaa 50-vuotiskaudelta 1908-1958, s. 66. Kuopio: Suonenjoen osuuskauppa. 1958. Viitattu 28.11.2020.
  72. "22.4.1937 Savon Sanomat no 46, s. 4"digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 2021-03-12.fi