Lempyy

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lempyyn kylän keskus elokuussa 1961.

Lempyy on n. 220[1] asukkaan kylä Suonenjoella Pohjois-Savossa. Se sijaitsee Suonenjoen keskustasta n. 15 km Kuopion suuntaan, valtatie 9:n läheisyydessä. Matkaa kylältä Kuopioon on n. 40 km. Kylällä on vuonna 1905 perustettu koulu[2], kyläyhdistys, metsästysseura ja seurantalo.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1500-1800-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lempyyn alueelta on löydetty kivikautisia asuinpaikkoja.[3] Ensimmäinen tunnettu kylän asukas kuitenkin oli Johan Kukkonen, joka muutti alueelle Jäppilän Kukkolasta perheineen vuonna 1571.[4] Kukkonen asettui asumaan Saittajärven (v. 1571 maatarkastuspöytäkirjassa muodossa Saitajärvi) pohjoispäähän. Alue onkin maatarkastuskirjoissa nimetty Kukkolaksi. Lempyyn alue jakautui 1600-luvulta Rautalammin ja Leppävirran kesken. Leppävirran puolta kutsuttiin Sydänmaaksi ja Rautalammin puolta Kukkolaksi.[4] Sydänmaa koostui kahdesta talosta, Simolasta ja Kutun talosta.

Simola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1623-1655 maakirjoissa mainitaan veljekset Paavo ja Olli Laitinen, jotka asuivat Simolan ratsutilalla. Vuoden 1707 rippikirjoissa tila mainitaan kruununtilana, ja sitä on asuttanut Olli Ollinpoika Laitinen. Simolan tila on muodostanut noin puolet Sydänmaan kylän alueesta. Tilan on perinyt Ollin poika Aatami, ja hänen poikansa Simo puolestaan peri tilan hänen jälkeensä. Nimi Simola juontuukin Simo Laitisesta. Simon pojat Eerik ja Simo jakoivat talon kahtia, Simo asuen tilalla Sydänmaa 1 (Simola) ja Eerik tilalla Sydänmaa 4 (Lempi). Isojaossa, joka toimitettiin alueella vuosina 1779-1799, jaettiin tila talon poikien kesken vuonna 1779, minkä seurauksena tiloja on ollut jo lähemmäs kymmenen. Isojaon seurauksena muodostettiin esim. tila Kukkola 4, joka tunnetaan paremmin Lautalan tilana, ja jonka isojaon aikaan omistivat Johan Kukkosen jälkeläiset. Simola- ja Lempi-tilojen raja on kulkenut Simolan talon poikki. Maanmittari on kirjoittanut Lempi-tilan muotoon Lemby, mistä kylän nimi ilmeisesti on muodostunut. Vuoden 1775 maakirjan mukaan Sydänmaan kylällä oli kolme ruotumiestä; Sydänmaa 2-tilalla Kolunpohjalla, Simolan tilan läheisyydessä Ukonvuorella ja Sydänmaa 3-tilalla.

Simolan tilan läheisyydessä, Lempyynjärven rannalla sijaitsee karsikkomänty. Alun perin karsikkopuuna on ollut kuusi talon pihapiirissä, mutta 1800-luvulla se on alkanut lahoamaan, jolloin merkit on siirretty mäntyyn.[5] Nykyinen Simolan päärakennus on rakennettu vuonna 1896.[6]

Tieyhteydet ja kestikievari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1787 kylälle valmistui kärrytie, joka oli osa Vaasa-Kuopio-postitietä.[7] Postitalona on toiminut Kutunkylällä (n. 5 km Lempyyn koululta Kuopion suuntaan).[4] Leppävirralle johtava tie valmistui puolestaan 1750-luvulla, mutta oli huonokuntoinen ja liikuttavissa vain ratsain (parannettiin 1840-1850-lukujen välisenä aikana).[8][9][10] Lempyy siis sijaitsi teiden risteyksessä. Myös sotajoukkoja on kulkenut kylän kautta, esim. Suomen sodan aikana vuonna 1808 5000 miehen venäläisosasto matkallaan Kuopiosta Vaasaan.[11]

Lempyyllä sijaitsi kestikievari. Alun perin kestikievari on sijainnut Lautalan talon paikalla (os. Lempyyntie 314) (Kymi Oy:n tilana 1800- ja 1920-1960-luvuilla[12]), josta se on siirretty lähemmäksi teiden risteystä Sikasten taloon, jossa se toimi aina kestikievarijärjestelmän lopettamiseen asti (os. Palokankaantie 281).[13] Myös Leppäkosken ja Simolan paikoilla kerrotaan kestikievarin toimineen.[14][15] Tieyhteys Salmisen rautatieasemalle, joka valmistui Savon radan myötä 1880-1890-lukujen taitteessa, valmistui 1800-1900-lukujen taitteessa.[16] Vielä 1860-luvulla Leppävirran ja Suonenjoen raja kulki keskellä kylää, kunnes Sydänmaan kylä liitettiin osaksi Suonenjokea vuonna 1867. Tätä ennen alue oli 1500-luvulta lähtien ollut pitäjien rajalla.

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissota vaati uhrinsa myös Lempyyllä. Kylälle oli perustettu toukokuussa 1917 Sydänmaan Uitto- ja Metsätyöläisten ammattiliitto, ja myös suojeluskunta ja punakaarti perustettiin samana vuonna. Ammattiliiton ja punakaartin, jotka koostuivat samoista henkilöistä, johdossa toimi Abel Tiitinen ja ammattiliiton sihteerinä Emil Sikanen, ja suojeluskunnan johtajana puolestaan Pekka Sikanen. Punakaartin kokouksissa helmikuun 1. ja 3. päivä 1918 syntyi ajatus ”pää-lahtari” Pekka Sikasen surmaamisesta ja talon ryöstämisestä. Apua saatiin Leppävirran punakaartilta n. 30 miehen voimin. 6. helmikuuta 1918 n. 30 miehen joukko lähti Sikasten talolle 20 miehen jäädessä vartioimaan sen ympäristöä. Tiitinen komensi talossa olleet pihalle, mutta Pekka ei ollut lähtenyt, jolloin hänet ammuttiin. Talossa oli myös neljä Rautalammin suojeluskunnan miestä, joista kaksi ammuttiin pihalle ja kaksi tekeytyi kuolleeksi. Murhien jälkeen joukko vielä mm. ryösti Sikasen talon omaisuutta n. 3000 mk edestä. Suonenjoen suojeluskunta pidätti tapahtumiin osallistuneet punakaartilaiset, joukossa Tiitinen ja Emil Sikanen. Tiitinen tuomittiin kuolemaan ja ammuttiin Suonenjoen vanhalle hautausmaalle, ja Sikanen ammuttiin Leppävirralla helmikuussa.[17][18] Muut joutuivat Hennalaan Lahteen.[19]

1950-luvulla Lempyyn asukasmäärä on alkanut laskemaan. Kylällä on sijainnut mylly jo 1700-luvulla, ja uusimman myllyn rakennus on yhä pystyssä. Kylällä on toiminut mm. urheiluseura Lempyyn Vasama, maalaisliiton osasto ja raittiusseura.[20][21] 1900-luvun aikana kylällä on toiminut useampi kauppa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nyyssönen, Paavo. Lempyyn historia. Vantaa: Paavo Nyyssönen 2013.
  • Rein, Gabriel. Materialier till utredande af Finlands statistik, af Gabriel Rein. 1, Kuopio län. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura 1864. https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1995214?page=365 (viitattu 18.11.2020).
  • Ropponen, Jari. Suonenjoen historia: pitäjien takamaasta mansikkakaupungiksi. Suonenjoki: Suonenjoen kaupunki 1993.
  • Syrjälä, Satu. Lähetäänpäs käymään taululla: tutkielma Lempyyn kylästä. Kuopio: Pohjois-Savon liitto 1993.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat, postinumeroalue 77630". Viitattu 18.11.2020.
  2. "Lempyyn koulu". Viitattu 18.11.2020.
  3. "Lempyyn yleiskaava-alueen itäosan muinaisjäännösinventointi 2009". Viitattu 18.11.2020.
  4. 4,0 4,1 4,2 Nyyssönen, Paavo. Lempyyn historia. Vantaa: Paavo Nyyssönen. Viitattu 18.11.2020.
  5. "Karsikkolauta". Viitattu 18.11.2020.
  6. Syrjälä, Satu. Lähetäänpäs käymään taululla : tutkielma Lempyyn kylästä. Kuopio: Pohjois-Savon liitto. ISBN 951-9145-69-9. Viitattu 18.11.2020.
  7. Ropponen, Jari. Suonenjoen historia : pitäjien takamaasta mansikkakaupungiksi. Suonenjoki: Suonenjoen kaupunki. ISBN 951-96850-0-6. Viitattu 18.11.2020.
  8. Nyyssönen, Paavo. Lempyyn historia. Vantaa: Paavo Nyyssönen. Viitattu 18.11.2020.
  9. Rein, Gabriel. Materialier till utredande af Finlands statistik, af Gabriel Rein. 1, Kuopio län. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 18.11.2020.
  10. Ropponen, Jari. Suonenjoen historia : pitäjien takamaasta mansikkakaupungiksi. Suonenjoki: Suonenjoen kaupunki. Viitattu 18.11.2020.
  11. Nyyssönen, Paavo. Lempyyn historia. Vantaa: Paavo Nyyssönen. Viitattu 18.11.2020.
  12. Syrjälä, Satu. Lähetäänpäs käymään taululla : tutkielma Lempyyn kylästä. Kuopio: Pohjois-Savon liitto. Viitattu 18.11.2020.
  13. Syrjälä, Satu. Lähetäänpäs käymään taululla : tutkielma Lempyyn kylästä. Kuopio: Pohjois-Savon liitto. Viitattu 18.11.2020.
  14. Ropponen, Jari. Suonenjoen historia : pitäjien takamaasta mansikkakaupungiksi. Suonenjoki: Suonenjoen kaupunki. Viitattu 18.11.2020.
  15. Syrjälä, Satu. Lähetäänpäs käymään taululla : tutkielma Lempyyn kylästä. Kuopio: Pohjois-Savon liitto. Viitattu 18.11.2020.
  16. Nyyssönen, Paavo. Lempyyn historia. Vantaa: Paavo Nyyssönen. Viitattu 18.11.2020.
  17. "Punaisten muistomerkit". Viitattu 18.11.2020.
  18. Nyyssönen, Paavo. Lempyyn historia. Vantaa: Paavo Nyyssönen. Viitattu 18.11.2020.
  19. Nyyssönen, Paavo. Lempyyn historia. Vantaa: Paavo Nyyssönen. Viitattu 18.11.2020.
  20. "Pohjois-Savo 23.1.1907". Viitattu 18.11.2020.
  21. "Otava 17.10.1905". Viitattu 18.11.2020.