Johan Henrik Åström

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Johan Henrik Åström (1813-1873) oli Vanhankylän kartanon isäntä. Hän oli alun perin löytölapsi ja lopulta peri koko tilan testamenttiriidan seurauksena.

Löytölapsesta kartanon isännäksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotaneuvos Karl Peter Nyberg osti Vanhankylän kartanotilan vuonna 1811.[1] Hän toi tilalle mukanaan veljensä Gustav Nybergin ja entisen uskollisen sotilaspalvelijansa, sotakomissaari Johan Henrik Åströmin tilanhoitajaksi. Johan Henrik oli poikamies, mutta sai perillisen löydettyään helmikuussa 1813 hylätyn poikavauvan ovensa takaa. Johan Henrik otti pojan nimiinsä ja poika kastettiin Johan Henrikiksi.

Johan Henrik nuorempi lähetettiin Helsinkiin täysihoitoon ja valmistui vuonna 1830 merikoulusta kauppalaivan kapteeniksi.[2] Kartanon vanha isäntä Nyberg määräsi testamentillaan tilan veljenpojalleen Fredrik Nybergille, mutta vaati testamentissaan tilanhoitajalleen Åströmille perheen jäsenen oikeuksia. Veljenpoika Fredrik suuttui tästä ja veti viivat ristiin testamentissa. Vanha isäntä muutti mielensä ja testamenttasi koko tilan tilanhoitajalleen. Molemmat sekä vanha isäntä ja tilanhoitajat kuolivat 1847, ja näin Johan Henrik Åström nuoremmasta tuli tilan haltija vuonna 1849.

Vanhankylän kartanon isäntänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi isäntä asettui Vanhankylän kartanoon saatuaan tilan haltuunsa. Hän meni naimisiin sipoolaisen nimismiehen tyttären Wilhelmina Tallgrenin kanssa. Wilhelmiinan kerrottiin olevan tarmokas ja perehtynyt maatilan hoitoon. He saivat viisi tytärtä, joista yksi kuoli lapsena, ja yhden pojan. Vuonna 1866 kapteeni halvaantui puolittain ja toinen halvaus 1873 koitui hänen kohtalokseen. Heidän ainoasta pojastaan Henrikistä yritettiin kouluttaa jatkajaa tilalle, mutta pojan holtittoman elämänasenteen takia siitä ei tullut mitään. Äiti ja tyttäret jatkoivat tilan ylläpitoa pitämällä vuokralaisia ja myymällä maitoa Helsinkiin. Äiti kuoli vuonna 1813.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Von Konow, Jatta. Ihmisiä ja elämää Vanhankylän kartanossa. Teoksessa Kyrölä, Väinö (toim.). Kartanoitten katveessa: Muistikuvia Järvenpäästä. Järvenpää-seuran julkaisuja n:o 2 (s. 97-109). Kyrölä, Väinö. Kartanoitten katveessa. Muistikuvia Järvenpäästä. Järvenpää-seuran julkaisuja n:o 2. Tuusula-Seuran Aikakirja, Tuusulan kirkko ja kirkkopuisto aikain saatossaLisää tähän lähteitä, jotka eivät sisälly tekstin sisäisiin viitteisiin.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kyrölä, Väinö. Kartanoitten katveessa, s. 65. Järvenpää-seuran julkaisuja n:o 2. Viitattu 26.11.2020.
  2. Tuusula-seuran Aikakirja. Tuusulan kirkko ja kirkkopuist aikain saatossa, s. 129. Viitattu 26.11.2020.
  3. Von Konow, Jatta. Ihmisiä ja elämää Vanhankylän kartanossa, s. 105-107. Järvenpää-seuran julkaisuja n:o 2. Viitattu 26.11.2020.