Iitti

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Iitti (ruots. Itis) on kunta Suomessa, Kymenlaakson maakunnan luoteisosassa.

, rakennettu vuonna 1693.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Rajanaapureina ovat Heinola, Nastola, Orimattila, Lapinjärvi ja Kouvola. Vuoden 2010 alussa Iittiin liitettiin pieni Haukkalan kylä entisestä Jaalasta. Ajan myötä pienempiä aluesiirtoja on tehty naapuripitäjien kesken. Vuonna 2021 Iitti siirtyy Kymenlaakson maakunnasta osaksi Päijät-Hämeen maakuntaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iitti katsottiin Ruotsiin kuuluviin alueisiin Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Ensimmäinen Iittiä koskeva asiakirjamaininta on vuodelta 1427, jolloin Hollolan kappalainen Nikolaus Mulle antoi suosituksen Kauramaan Juholle (Johan från Kadrama) Tallinnaan (till Reval) matkustamista varten. Vuosina 1743–1812 Iitti oli rajapitäjä Ruotsin ja Venäjän välisen rajan kulkiessa Kymijoessa. Koko Iitin alue kuului Ruotsiin. Osista Hollolaa, Lappeeta ja Vehkalahtea muodostetun Iitin irtautumispyrkimys oli esillä jo 1516, mutta Tukholman verilöyly v. 1520 ja hallitsijanvaihdos 1523 hidastivat hanketta.

Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Iitti irrottautui viimeistään vuodesta 1539. Alueellisesti laajasta seurakunnasta erkaantui Mäntyharju 1595, Valkeala (kappeliseurakuntana 1631, itsenäisenä kirkkoherrakuntana 1640) ja Jaala 1873. Lisäksi 1919 seurakuntana ja 1921 kuntana muodostetun Kuusankosken valtaosa eli Pilkanmaan, Kuusanniemen, Kyöperilän, Maunukselan (Keltin) kylät irrotettiin Iitistä.

Iitti kuului alkuaan Turun hiippakuntaan sitten Viipurin hiippakuntaan vuosina 1554–1723, Porvoon hiippakuntaan 1723–1897, Savonlinnan hiippakuntaan vuodesta 1897 ja Viipurin hiippakuntaan 1924–1945. Vuodesta 1945 lähtien Iitti kuului Mikkelin hiippakuntaan ja Kouvolan rovastikuntaan. Nykyään se kuuluu Mikkelin hiippakuntaan ja Päijät-Hämeen rovastikuntaan.

Iitistä tuli oma nimismiespiirinsä 1832, mitä ennen se oli valtionhallinnollisesti hajanainen eikä ollut oma pitäjänsä. Alue kuului valtaosin Uudenkylään hallintopitäjään, poikkeuksina Hollolan hallintopitäjään luetut Radansuu ja Niinimäki sekä 1700-luvulla asutettu Väärtin kylä, joka kuului Tennilän hallintopitäjään. Kunnallishallinto alkoi 1870. Iitin alue kuului keskiajalta lähtien Hollolan kihlakuntaan ja Hämeenlinnan linnalääniin. Hallintojaon muutoksessa 1634 siitä tuli osa Uudenmaan ja Hämeen lääniä kihlakunnan ollessa edelleen Hollola (ylinen Hollolan kihlakunta). Vuodesta 1723 se kuului Kymenkartanon lääniin, 1832–1949 Uudenmaan lääniin, 1949–1997 Kymen lääniin ja 1998–2009 Etelä-Suomen lääniin.

Oikeushallinnollisessa tuomiokuntajaossa Iitti lukeutui 1623-1658 Hollolaan, 1658-1750 Hollolaan ja Porvooseen, 1750-1783 uudelleen Hollolaan ja 1783-1832 Hollolaan Kymenkartanon lääniä, 1832–1993 Iitin tuomiokuntaan, 1993–2000 Iitin käräjäoikeuteen, 2000–2009 Kouvolan käräjäoikeuteen ja v:sta 2010 Kymenlaakson käräjäoikeuteen.

Ensimmäinen kansakoulu perustettiin kirkonkylään 1870.

Maakirjakylät (ja niiden osakyliä*)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapakimola, Kauramaa (Jokue*), Kausala (eli Kausansaari, Konttila*), Keltti, Kirkonkylä, Koliseva, Koskenniska (Kalaksue*), Kuusanniemi, Kyöperilä, Lyöttilä (Kymentaka eli Kymentausta*, Nirvinen*), Maunuksela, Muikkula (Anttila*, Munakallio*, Rusila*), Niinimäki (Kukonoja*, Kuukso*, Säkkilänmaa*), Tillola*) Perheniemi (Metsälä*), Pilkanmaa, Radansuu, Saaroinen, Sitikkala, Säyhtee (eli Säyhde), Sääskjärvi (Härkälä*, Kauhala*), Taasia, Tapola (Mankala*), Vuolenkoski (Piilahti*, Savijoki*), Väärtti

Tilastotietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinta-ala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1910     688,4 km2 (maapinta-ala)

2008     685,09 km2, josta 587,83 km2 oli maata ja 97,26 km2 vesistöjä

2020 687 km

Asukasluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1654       550* n. 1 050** (vain Iitti)

1694       676* n. 1 570** (vain Iitti)

1706       452* n. 1 050** (vain Iitti)

1750    3 541 (Iitti + Jaala)

1760    4 243 (Iitti + Jaala)

1770    4 992 (Iitti + Jaala)

1810    8 173 (Iitti + Jaala)

2017 6 822

1820   8 861 1890 10 120 1960 9 754
1830   9 488 1900 11 456 1970 8 618
1840   9 579 1910 12 617 1980 7 770
1850   9 825 1920   9 614 1990 7 889
1860   9 671 1930   9 806 2000 7 534
1870 10 014 1940   8 202 2010 7 005
1880   8 895 1950 10 664

Puolueiden kannatus eduskuntavaaleissa 1907-1919 (%)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äänestys % SDP SP NSP RKP Ml Kr Muut
1907 71,0 49,5 37,2 10,7 1,0 1,6
1908 69,3 53,6 33,1 10,4 1,4 0,9 0,6
1909 67,0 54,1 31,8 11,2 1,3 1,5 0,1
1910 59,5 56,2 28,8 11,8 1,6 1,5 0,1
1911 56,4 58,7 27,1 10,8 2,0 1,4
1913 52,1 59,3 28,6 10,0 1,5 0,6
1916 58,9 62,0 23,7 10,3 1,7 2,3
1917 69,8 56,9 38,9 2,7 1,4 0,1


 Kirjalliset taidot 1880-1910 (%)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luku- ja kirjoitustaito Vain lukutaito Lukutaidot-tomat
Miehistä Naisista Yhteensä
1880   8,7   4,8   6,7 92,8 0,5
1890 30,7 31,1 30,9 69,0 0,1
1900 43,5 40,1 40,9 59,0 0,1
1910 59,4 50,6 54,9 44,1 0,1


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkikirjat 1654, 1694, 1706.

*henkikirjaväestö (15 – 63 –vuotiaat) **arvio

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aimo Halila, Iitin historia. Iitin kunta. Helsinki 1939.

Valtionarkiston yleisluettelo I. Helsinki 1956.

Suomen tilastollinen vuosikirja 1912.

Pinta-alat kunnittain 1.1.2008. Maanmittauslaitos. http://www.maanmittauslaitos.fi/sites/default/files/pinta_alat_kunnittain_01012008.pdf

Väkilukutaulut rovastikunnittain (mikrokortit, Tilastokirjasto); SVT VI Väestötilastoa; www.statfin.fi

Vuoden 1880 luvussa näkyy Jaalan ja 1920 Kuusankosken erottaminen Iitistä.
SVT XXIX: Vaalitilastot 1907–1917 .

Väkilukutaulut rovastikunnittain (mikrokortit, Tilastokirjasto).

Vuosien 1880 ja 1890 osalta tiedot koskevat 10 vuotta täyttäneitä ja sen jälkeen 15 vuotta täyttäneitä.

https://alueuudistus.fi/maakunnat2021

https://www.orimattilanseurakunta.fi/uutiset/-/news/57652730

https://www.iitti.fi/library/files/5af9bf19c910585cfd0004b3/Kuntastrategia.pdf