Henrik Eliel Wegelius

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Henrik Eliel Wegelius (1853 – 1933) oli lääninrovasti, sanomalehtimies, valtiopäivämies ja kunnallispoliitikko.

Perhe ja opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik Wegeliuksen vanhemmat olivat kirkkoherra Jakob Esaias Wegelius (1817 – 1875) ja Maria Charlotta Wegelius. Hänen 1. puolisonsa oli Johanna Elisabet Häggman (k. 1894) ja 2. Matilda Elisabet Schalin (1867 – 1952).

Wegelius valmistui ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1870, filosofian kandinaatiksi 1875, suoritti teologisen erotutkinnon 1977 ja vihittiin papiksi 1878.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik Wegelius toimi aluksi pappina Munsalassa, Naantalissa ja Merimaskussa, kappalaisena Raumalla 1881 – 1888, Pietarsaaressa 1888 – 1895 ja kirkkoherrana Maskussa 1895 – 1906. Merikarvian kirkkoherrana, joksi hänet valittiin 1903, hän toimi 1906 – 1933. Wegelius oli Mynämäen rovastikunnan v.t. ja sittemmin vakinainen lääninrovasti 1901 – 1906 ja Porin alarovastikunnan v.t. lääninrovasti 1919. Rovastin arvon hän sai 1901. Wegelius toimi opettajan Raumalla sekä Pietarsaaressa, ja oli Pietarsaaren kansakouluntarkastaja 1891 – 1895. Hän perusti Rauman Lehden ja oli sen ensimmäinen päätoimittaja 1882 – 1884. Kirkolliskokousedustaja hän oli 1893, 1898, 1908 ja 1913, ja tuomiokapitulin apujäsen 1900, 1903, 1904 ja 1906. Pappissäädyn edustajana hän oli valtiopäivillä 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904 ja 1905.

Toiminta Merikarvian kunnallispolitiikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henrik Wegelius samoin kuin hänen puolisonsa Matilda Wegelius toimivat aktiivisesti Merikarvian kunnan luottamustoimissa. Henrik Wegelius toimi Merikarvian 1912 toimintansa aloittaneen kunnanvaltuuston jäsenenä ja myös sen puheenjohtajana m. m. sisällissodan aikana 1918. Kuntakokouksissa 28.4.1911 ja 29.9.1911 hän kannatti kunnanvaltuuston perustamista Merikarvialle, ja toimi Vanhasuomalaisen puolueen edustajana kuntakokouksen valitsemassa kunnanvaltuustossa vuosina 1912 – 1914, 1916 – 1918, sekä vaalilla valittuna 1924 - 1925. Hän toimi Ahlströmin kansakoulun johtokunnassa myös sen puheenjohtajana. Hän ajoi tarmokkaasti Merikarvian vuonna 1924 valmistuneen köyhäintalon rakentamista. Hän oli perustamassa Merikarvian säästöpankkia, sähkölaitosta ja yhteiskoulua. Hän oli innokas raittiusaatteen kannattaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakosalo, Lauri: Hanna ja muut päättäjät. Siikainen: Lauri Hakosalo (omakustanne) 2006, s. 17 – 25, 30 – 31, 52.

Ostamo, Reijo: Merikarvian 100-vuotias kirkko. Merikarvia: Merikarvian seurakunta 1998, s. 16 – 17.

Rovasti H. E. Wegelius 70-vuotias. Satakunnan Kansa 4.1.1923, no. 2 s. 3.

Wegelius Henrik Eliel. Ylioppilasmatrikkeli 1853 – 1899. https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/1853-1899/henkilo.php?id=19194 (ladattu 19.11.2020).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]