Evankelisten Ystävien ja helluntailaisten hautausmaat Merikarvialla

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Evankelisten Ystävien ja helluntailaisten hautausmaat Merikarvialla: Lepomaa ja Rauhanmaa

Evankelisten Ystävien ja helluntailaisten hautausmaat Merikarvialla, Rauhanmaa ja Lepomaa sijaitsevat vierekkäin Ylikylässä Satamatien ja Rauhantien välissä. Hautausmaat kohoavat ympäristöään korkeammalle ja niitä reunustaa kiviaita. Itse hautausmaita ei ole aidattu. Rauhanmaan hautakivet, joita on noin 30, sijaitsevat neljässä rivissä. Rauhanmaa-hautausmaalla on vielä joitakin vapaita hautapaikkoja (2012), kun taas viereinen Lepomaa-hautausmaa on haudattu täyteen. Välittömästi Rauhantien pohjoispuolella sijaitsee Merikarvian evankelisluterilaisen seurakunnan uusi hautausmaa.[1]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Axel Skutnabbin (1875–1929) johdolla toiminut Evankeliset Ystävät, virallisesti Vapaa Evankelinen Sisälähetys tuli Merikarvialle 1900-luvun alussa. Liikkeen keskuspaikoiksi muodostuivat Merikarvian kirkonkylän muodostavat Ala- ja Ylikylä. Skutnabbin johtama liike halusi esiintyä lähetysseurakuntana eikä virallisesti järjestäytyneenä seurakuntana. Uskonnonvapauslain tultua voimaan 1923 Evankelisiin Ystäviin kuuluvia alkoi enenevässä määrin erota evankelisluterilaisista seurakunnista. Merikarvian seurakunta alkoi tällöin periä kirkosta eronneilta hautapaikkamaksuja, jotka nämä kokivat liian korkeiksi.[2]

Vuonna 1923 Merikarvian Evankelisten Ystävien johtomiehiin kuuluneet talolliset Juho Oskari Rikalainen ja Eemeli Vihtori Rikalainen anoivat lupaa perustaa Merikarvialle hautausmaa ”evankelisille kristityille”. Samana vuonna talollinen Jalmari Lännennäsi myi hautausmaata varten 330 m2:n määräalan Lännennäsi-tilasta. Anojat saivat luvan ”perhehautausmaan” perustamiseen 10.1.1924. Rauhanmaa-nimisestä hautausmaasta tuli Evankelisten Ystävien yhteinen hautausmaa. Hautausmaan omisti Merikarvian Seudun Rukoushuone r.y. (1956–1993).

Axel Skutnbbin kuoltua 1929 hänen perustamansa liike jäi ilman johtajaa, ja seurakunniksi järjestäytymättömänä se alkoi menettää jäseniään muille herätysliikkeille. Helluntailaisuus tuli Merikarvialle 1927–1930 ja siihen alkoi liittyä entisiä ”skutnabbilaisia”. Merikarvian Rukoushuoneyhdistys Salem ry perustettiin 28.9.1931[3]. Helluntailaiset perustivat oman Lepomaa-nimisen hautausmaansa 1950-luvun alussa ”skutnabbilaisten” hautausmaan viereen. Lepomaa-hautausmaan tultua haudatuksi täyteen, helluntaiseurakunnan jäseniä on haudattu viereiseen Rauhanmaa-hautausmaahan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pääkaupunkiseudun ateistit ry, Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012), www.ateistit.fi/uutiset/uuti121204.html.
  • Seppälä, Suvianna, Aronen, Tanja-Annika, Sivula Anna: Herätysten pitäjä - Merikarvian hengellisen elämän moninainen kirjo, teoksessa Kuunarin kryssi. Merikarvialaisten historiaa 1860-luvulta 2000-luvulle, toim. Sivula, Anna, Ruohomäki, Anni, Haanpää, Riina. Merikarvia: Merikarvian kunta 2017, s. 150 – 151.
  • Wikipedia, Akseli Skutnabb, https://fi.wikipedia.org/wiki/Akseli_Skutnabb.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Merikarvian Rauhanmaa". Pääkaupunkiseudun ateistit ry. 4.12.2012. Viitattu 2020-11-19.
  2. Seppälä, Suvianna & Aronen, Tanja-Annika, Sivula Anna. "Herätysten pitäjä - Merikarvian hengellisen elämän moninainen kirjo". Teoksessa Kuunarin kryssi. Merikarvialaisten historiaa 1860-luvulta 2000-luvulle, s. 150–151. Toim. Sivula, Anna, Ruohomäki, Anni, Haanpää, Riina. Merikarvian kunta. 2017.
  3. "Historia"merikarvia.helluntaiseurakunta.fi. Merikarvian Helluntaiseurakunta. Viitattu 2020-11-20.