This wiki has no edits or logs made within the last 45 days, therefore it is marked as inactive. If you would like to prevent this wiki from being closed, please start showing signs of activity here. If there are no signs of this wiki being used within the next 15 days, this wiki may be closed per the Dormancy Policy. This wiki will then be eligible for adoption by another user. If not adopted and still inactive 135 days from now, this wiki will become eligible for deletion. Please be sure to familiarize yourself with Miraheze's Dormancy Policy. If you are a bureaucrat, you can go to Special:ManageWiki and uncheck "inactive" yourself. If you have any other questions or concerns, please don't hesitate to ask at Stewards' noticeboard.

Anna Charlotta Wasenius

Paikallishistoriawikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anna Charlotta Wasenius (o.s. Meisner) syntyi 3. maaliskuuta 1805 Tukholmassa ja kuoli 24. joulukuuta 1837 Helsingissä. Hän oli säätyläisvaimo. Hänen vanhempansa olivat kuninkaallisen hoviruokasäiliön kirjanpitäjä Johan Jakob Meisner (1770-1810) ja Fredrika Charlotta Bong (1778-1820).  Hänellä oli vanhempi veli Johan Fredrik (1801-?), sekä nuorempi sisar Johanna Carolina (1807-1840).

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1825 hän kihlautui silloisen Ruotsi-Norjan varakonsulin, sittemmin kirjakauppias ja kustantaja, Gustaf Otto Waseniuksen (1789-1852) kanssa. He kihlautuivat hyvin nopeasti tutustuttuaan ja vuoden kestäneestä kihlauksesta on säilynyt runsaasti kirjeenvaihtoa. [1] Anna Charlotta näki avioparin 16 vuoden ikäeron hyvänä, sillä hän näki tarvitsevansa "jonkun johdattamaan elämän läpi" ja suhtautui tämän isällisyyteen kiitollisesti. [2] Täysin varauksetta hän ei kuitenkaan avioliittoon suhtautunut, vaan ehti purkaa kihlauksen kunnes tuli katumapäälle. [3] Anna Charlotasta tuli Waseniuksen ensimmäinen vaimo vuonna 1826, jolloin hän muutti Tukholmasta Helsinkiin.

Anna Charlottaa oli ikänsä kutsuttu Charlotaksi tai Lotaksi, mutta miehensä pyynnöstä hän taipui kutsumanimeen Anna. Wasenius oli aiemmin ollut rakastunut erääseen toiseen Annaan, ja pyyntö perustui näihin vanhoihin tunteisiin. Anna Charlotta toivoi täyttävänsä aiemman Annan paikan ja olevan miehensä rakkauden arvoinen. [4]

Vuonna 1826 Wasenius vuokrasi Helsingin kaupungilta tontin, jolle hän rakennutti seuraavan kahdeksan vuoden aikana maaseutuhuvilan, joka sai nimen vaimon mukaan. Villa Anneberg – Annalan huvila – on vanhin edelleen pystyssä oleva huvila Helsingissä. Perhe asui kuitenkin pääasiallisesti Helsingin Eteläsatamassa. [5]

Anna Charlotta sai miehensä kanssa seitsemän lasta, Gustaf Otto (1827-1829), Adolf Fredrik (1829-1903), Ulrika Carolina (1830-1860), Anna Henrietta (1831-1866), Georg Otto (1833-1868), Aurora Charlotta (1835-1835), Aurora Lovisa (1836-1920).  Anna Charlotta kuoli 32-vuotiaanan lapsivuoteessa jouluaattona synnyttäessään kahdeksatta lastaan. Poika syntyi kuolleena.

Anna Charlotta Wasenius on haudattu Hietaniemen vanhalle hautausmaalle. Hänen nuoremmasta sisarestaan Johanna Carolinasta tuli Waseniuksen toinen vaimo ja Anna Charlotan lasten ensimmäinen äitipuoli. Myös hän kuoli lapsivuoteeseen vain vuosi avioliiton solmimisen jälkeen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Häggman, Kai: Wasenius, Gustaf Otto. 2000. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– Luettu 26.11.2020
  • Suomen Sukututkimusseura. Hietaniemen vanha hautausmaa, Helsinki. Hautakirjoituksia ja hautakuvia. Wasenius. Luettu 26.11.2020
  • Suomen Sukututkimusseura. Historiakirjat. Hiski. Luettu 26.11.2020.
  • Häggman, Kai: Perheen vuosisata : perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa. 1994. Suomen Historiallinen Seura, Historiallisia Tutkimuksia 179.
  • Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Gustaf Otto Wasenius. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 26.11.2020.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Häggman, Kai. Perheen vuosisata : perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa, s. 94. Suomen Historiallinen Seura, Historiallisia Tutkimuksia 179. 1994.
  2. Häggman, Kai. Perheen vuosisata : perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa, s. 87. Suomen Historiallinen Seura, Historiallisia Tutkimuksia 179. 1994.
  3. Häggman, Kai. Perheen vuosisata : perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa, s. 92. Suomen Historiallinen Seura, Historiallisia Tutkimuksia 179. 1994.
  4. Häggman, Kai. Perheen vuosisata : perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa, s. 101. Suomen Historiallinen Seura, Historiallisia Tutkimuksia 179. 1994.
  5. Häggman, Kai. Perheen vuosisata : perheen ihanne ja sivistyneistön elämäntapa 1800-luvun Suomessa, s. 41. Suomen Historiallinen Seura, Historiallisia Tutkimuksia 179. 1994.